Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Lääkehuume vai huumelääke – Lääkekannabis herättää keskustelua

Lääkekannabis on Suomessa erityisluvallinen valmiste. Erityisluvan myöntää Fimea vuodeksi kerrallaan lääkärin kirjoittamaa reseptiä vastaan. Reseptejä lääkekannabikselle kirjoittavat toistaiseksi vain harvat lääkärit ja Valvira valvoo näiden reseptien perusteita. Kannabiksen vaikutus perustuu kasvin sisältämiin kannabinoideihin, merkittävimpinä tetrahydrokannabinoliin (THC) ja kannabidioliin (CBD). Wikipedian mukaan lääkekannabista on Suomessa määrätty MS-taudin, Parkinsonin taudin, vaikean reuman, aidsin, syövän ja kroonistuneen migreenin oireiden hoitoon. Ensimmäinen lääkekannabisresepti kirjoitettiin Suomessa vuonna 2006, ja määrä on ollut lähivuosina kasvussa. Vuonna 2014 erikoislupia myönnettiin 223 kappaletta.

Ensimmäinen lääkekannabisresepti kirjoitettiin Suomessa vuonna 2006

Suomessa reseptin lääkekannabikselle voi saada vain kipuihin ja vain silloin, kun muut lääkkeet eivät tuota toivottua apua, tai haittavaikutukset ovat liian suuret. Suomessa esimerkiksi apteekkineuvos ja apteekkari Markku Knuutila on kritisoinut Suomen Kuvalehdessä käytäntöä, jossa lääkekannabis nähdään vasta viimeisenä vaihtoehtona vahvempien morfiinipohjaisten opioidien jälkeen.

 

Lääkekannabista kipulääkkeiden sijaan 

Johan Kustonen sai reseptin lääkekannabikseen toukokuussa. Usean vuoden prosessi monien erilaisten lääkkeiden testailun kanssa johti lopputulokseen, että kipulääkityksenä tässä tapauksessa kannabis toimii vahvoja keskushermostoon vaikuttavia särkylääkkeitä paremmin. Lääkekannabis on vielä harvinainen lääkitystapa, vaikka Kustosen mukaan nykyiselläkin kriteeristöllä useampi kipupotilas voisi saada hyödyn lääkekannabiksesta opiaattilääkityksen sijaan. Hän kritisoi lääkäreiden tiedon puutetta aiheesta tai uskallusta lähteä määräämään resepti. Kustonen kertoo, ettei Suomessa ole kovin monta lääkäriä, jotka reseptiä kirjoittavat. Tiedon siitä, mihin hakeutua kipuineen, hän itse sai aikoinaan henkilöltä, jolla oli resepti. Tämä henkilö oli käynyt lähes 10 vuoden prosessin lääkärien kanssa ennen reseptin saamista. Julkisuudessa esillä olleet lääkekannabiksen käyttäjien haastattelut antavat saman kuvan kuin Kustosen tapaus; lääkekannabiksesta on lähdetty hakemaan tietoa itsenäisesti esimerkiksi internetistä tai ulkomailta, sillä lääkärit eivät ole osanneet ohjata prosessia eteenpäin.

bedrocan33

Hollantilaisyritys Bedrocan BV toimii paikallisen sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa. Täältä Suomikin tilaa lääkekannabiksensa. Kuva: Sari Niemi

Myös vahvojen särkylääkkeiden tuottamat haittavaikutukset näyttävät toistuvan potilaiden kertomuksissa. Kustosen tapauksessa kausiluontoinen kipu saattoi yllättäen pakottaa jäämään sängynpohjalle aamulla tai vaikeuttaa päivittäistä toimintaa pidemmän aikaa. Hän kertoo lääkkeiden haittavaikutusten häirinneen elämää niin paljon, ettei kyennyt suunnittelemaan elämäänsä yhtään sen enempää kuin ennen. Siinä missä ennen aamulla saattoi vain huomata, että tänään ei lähdetä mihinkään, tuottivat kipulääkkeet huimauksen, tärinän, väsymyksen ja pahoinvoinnin vuoksi samaa vaikeutta toimia normaalissa elämässä.

- Kipulääkkeisiin kasvaa toleranssi, ja määrää täytyy kasvattaa ajan kanssa. Sivuvaikutuksetkin kasvavat mukana, joten annostus voi olla liian pieni toimiakseen määrättyyn kipuun, mutta pahojen sivuvaikutuksien vuoksi sitä ei voida nostaa. Lääkekannabis on myös nopeampi vaikutukseltaan, ja vaikutusaika helpommin säädeltävissä, hän kertoo omasta tapauksestaan.

Mutta on lääkekannabiksellakin haittavaikutuksia. Pitkäaikaiskäytön haitoista löytyy ristiriitaista tietoa, mutta ainakin riippuvuusriski mainitaan. Lääkekannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, kuten esimerkiksi morfiinipohjaiset opioidit, mutta riskinä on henkinen riippuvuus. Lääkekannabis voi lisätä myös psykoosiriskiä niillä, joilla on siihen synnynnäinen taipumus. Kognitiivisten kykyjen ja muistin heikkeneminen, sekavuus sekä ahdistus mainitaan pitkäaikaisen ja jatkuvan käytön haittavaikutuksina useissa lähteissä.  Poltettuna lääkekannabis vaurioittaa keuhkoja vähintään tupakan verran. Sitä suositellaankin käytettäväksi inhaloiden tai oraalisesti, esimerkiksi teehen uutettuna.

Osalle se selvästi kuitenkin sopii.

Lääkekannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, kuten esimerkiksi morfiinipohjaiset opioidit, mutta riskinä on henkinen riippuvuus.

Suomessa toimii Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistys, joka pyrkii lisäämään tietoutta lääkekannabiksesta ja huolehtimaan potilaiden oikeuksista. Yhdistys kirjoittaa sivuillaan tavoitteekseen myös lääkekannabiksen käytön lisäämisen. Yhdistyksen puheenjohtaja Pedro Viljanen jakaa näkemyksen lääkärien vaikeasta suhtautumisesta lailliseen lääkkeeseen ja allekirjoittaa sen, että Suomessa lääkäreiltä puuttuu tietoa itse aiheesta ja erityislupakäytännöstä. Kirjoitettu resepti ja lääkityksen haitat ja hyödyt ovat aina loppukädessä lääkärin vastuulla.

Lääkekannabis ei paranna sairauksia johon sitä määrätään, vaan se auttaa oireisiin. Voisi olettaa, että erityislupien määrä on jatkuvasti kasvussa jo ihan siitä syystä, että monet oireet palaavat jos lääkkeen käyttö lopetetaan. Lääkekannabis on vielä niin uusi asia Suomessa, että potilaat vasta heräilevät mahdollisuuksiinsa tämän lääkityksen suhteen. Kannabiksen lääketieteelliset hyödyt ja haitat kiinnostavat tutkijoita ja niin lääke- kuin viihdekäytönkin pitkäaikaisia vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti. Yhdysvalloissa on esimerkiksi todettu kannabiksen kannabinoidien tuhoavan tiettyjä syöpäsoluja, mutta tutkimus on vielä kesken.

Tieto aiheesta lisääntyy myös potilaiden keskuudessa. Viljanen uskoo, että nimenomaan potilaat kyselevät nykyään enemmän lääkekannabiksesta, ottavat selvää aiheesta ja ovat aktiivisempia asian suhteen. Hän toivoisi lääkäreiltäkin samaa.

Tällä hetkellä merkittävä ongelma reseptin omaaville on lääkekannabiksen hinta. Viljasen mukaan yhdistys on ajanut kelakorvattavuutta lääkkeelle, mutta prosessi on vasta alkuvaiheessa. Ratkaisuna korkeisiin lääkekuluihin on myös pohdittu potilaiden mahdollisuutta kasvattaa omia kasvejaan, kuten esimerkiksi joissain osavaltioissa Yhdysvalloissa, mutta sen suhteen Viljanen ei ole kovin optimistinen – niin lainsäädännöllisesti kuin muutenkaan ratkaisuna yksinään. Hän huomauttaa, että kotikasvatus ei ole kaikille kipupotilaille edes mikään mahdollisuus, sillä kasvattaminen vaatii tiedon ja taidon lisäksi jaksamista ja pitkäjänteisyyttä, eikä voida olettaa että kipupotilas jaksaisi nähdä kaiken tämän vaivan.

- Kyseessä on kuitenkin potilas, jolla on elämänlaatua haittaava sairaus.

Yhdistyksen jäsenistössä on Viljasen mukaan kuitenkin laaja joukko myös kotikasvatuksen sallimista kannattavia.

 

Lääkekannabis käytännössä

Suomessa voidaan määrätä suusuihke Sativexin lisäksi kannabiksen kukintoa, joka maahantuodaan ulkomailta. Hollantilaisyritys Bedrocan BV toimii maan sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa, ja sieltä Suomikin tilaa. Sativex sai myyntiluvan Fimealta vuonna 2012, eikä siihen tarvita enää erikoisluvan hankintaa. Sitä määrätään MS-potilaiden lihaspastisuuden hoitoon. Kaikki Suomessa myytävät Bedrocanin Cannabis Flos -tuotteet (Bedrocan, Bediol ja Bedica) ovat erikoisluvallisia, joskaan niistä ei löydy tietoa Fimean sivuilta, edes erikoisluvallisten osiosta. Bedrocan BV:n sivulla ilmoitetaan tuotteiden THC- ja CBD-pitoisuudet prosentteina, ja suhdeluku pysyy aina samana, vaikka vahvuus voi hiukan vaihdella. Oikea vahvuus ilmoitetaan kuitenkin purkin kyljessä. Tuotteet on standardoitu lääkinnälliseen käyttöön, ja lääkäri määrää potilaalle sopivimman vaihtoehdon.

Kustosen reseptissä on tällä hetkellä annostuksena 10g/viikko. Kuten muissakin lääkkeissä, annostusmäärää testataan määräämisen jälkeen koejaksolla, ja sitä voidaan tarvittaessa nostaa tai laskea. Apteekkien ulosmyyntihinnat vaihtelevat jonkin verran, mutta keskimäärin lääkekannabiksen hinta on noin 15 euroa per gramma. Kustosen annostuksella kuluja kertyy siis kuukaudessa n. 600 euroa. Summa nousee vielä, jos annostusta kasvatetaan. Keuhkoille terveellisin tapa käyttää lääkekannabista olisi syödä tai juoda sitä, mutta tällöin määrällisesti sitä kuluu myös enemmän.

bedrocan11

Kustosen lääkekannabiskustannukset nousevat kuussa n. 600 euroon. Kuva: Sari Niemi

Apteekit voivat saada erityisluvan myydä lääkekannabista sen jälkeen, kun lääkäri on määrännyt reseptin kyseiseen apteekkiin. Lupia on lähivuosina myönnetty parikymmentä vuosittain. Suomessa on muutama apteekki, joilla on lupa maahantuoda lääkekannabista suoraan ilman tukun välikättä.

Erikoislupamenettely tuo lisäkustannuksia, mutta se ei vielä yksinään kerro kaikkea. Kuukausikulut potilaalle myyntiluvan saaneeseen Sativexiin ovat silti samaa luokkaa. Jos Suomi tuottaisi lääkekannabista itse, kulut voisivat laskea roimasti. Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen tietojen mukaan Suomessa on ollut vireillä muutamia projekteja, joissa on tutkittu kotimaisen valmisteen tuotantoa, mutta mikään niistä ei ole edennyt vielä edes luvanhakuasteelle. Suomen Kuvalehdessäkin haastateltu maanviljelijä ja hamppuaktiivi Timo Haarakin on puhunut valtiollisen lääkekannabiksen tuotannon puolesta.

Viime vuonna Bedrocan BV esimerkiksi lisensoi uuden toimipisteen Kanadaan, sillä maan terveysvirasto antoi sille hyväksyntänsä lääkekannabiksen tuottamiseen ja myyntiin. Grammahinnaksi kerrotaan yrityksen nettisivuilla 7,5 kanadan dollaria eli hiukan yli 5 euroa. Huffington Postin mukaan Kanadassa alkoi syksyllä 2013 laaja-alainen uudistus lääkekannabiksen suhteen, jotta saatavuus ja hinnoittelu paranisivat.

 

Lääkekannabista myös kritisoidaan

Kipulääketieteen professori ja Hyksin kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalso on suhtautunut julkisuudessa varovaisen kriittisesti lääkekannabikseen. Kalso kertoo Yle Akuutin artikkelissa, että kannabis ei ole ensisijainen hoitomuoto yhteenkään sairauteen, eikä sen vaikutuksia ole tutkittu laaja-alaisesti vielä tarpeeksi, lukuun ottamatta Sativexin merkitystä MS-taudin hoidossa. Suomen Kuvalehden artikkelissa hän kritisoi myös lääkekannabiksen liiallista positiivista korostamista, ja näki reseptejä myönnettävän jopa liian helposti. Kalson mukaan HUS:n kipuklinikalla kokeiltiin noin 20–30 potilaalle kannabislääkitystä, mutta moni potilaista ei halunnut jatkaa sitä haittavaikutusten vuoksi. Hän lisää, että merkittävä haitta ovat psykiatriset sairaudet. Artikkelin vasta-argumentoija, jo edellä mainittu apteekkineuvos Knuutila, huomauttaa Kalsolla olevan näkemysero alan kansainvälisiin tutkijoihin nähden ja kertoo, että uudessa italialaisessa tutkimuksessa lääkekannabista on käytetty skitsofrenian hoitoon.

Kalson mukaan kovan kivun lievityksessä lääkekannabis ei voi korvata opioideja, mutta lisää, että opioidejakin saatetaan määrätä Suomessa liian helposti.

 

Toisen haitta on toisen hyöty

Kannabiskasvin haitaksikin luettavaa sekavuustilaa kuitenkin joskus jopa tavoitellaan, ja arkisemmin tai katukielessä sitä voisi kutsua ”pilvessä olemiseksi”. Onko lääkekannabiksessa sitten jotain merkittävästi erilaista muuhun kannabikseen nähden? Kysytään taas Kustoselta.

Hänen mukaansa on ja ei. Kustonen korostaa, että kun kannabista käytetään säännöllisesti ja tasaisesti, ei se enää päihdytä samalla tavoin. Viihdekäyttäjät tavoittelevat päihtymystilaa ja käyttävät suhteellisesti enemmän kerralla lyhyemmässä ajassa – ja harvemmin. Lääkekäytössä Kustosen mukaan on tärkeää tuotteen tasalaatuisuus, jotta kipua lievittävä vaikutus säilyy ilman jatkuvaa kokemusta päihtyneenä olemisesta. Tämän takia reseptillä hankittu, standardoitu ja saman suhdeluvun THC:n ja CBD:n välillä säilyttävä tuote on soveliain. Hän myöntää, että toki heti polttamisen jälkeen huomaa jonkinlaista päihdyttävyyttä, mutta tämä tunne poistuu nopeasti, ja olo on taas normaali ja kivuttomampi.

Mielihyvä ja euforia ovat niin kannabiksen kuin väärinkäytettyjen reseptisärkylääkkeidenkin viihdekäytön tavoiteltu tila. Kustonen huomauttaa, että reseptisärkylääkkeiden väärinkäyttöön kuolee Suomessa ihmisiä, toisin kuin kannabiksen käyttöön viihteellä tai lääkinnällisesti. Kannabis ei ole toksista, joten sen yliannostukseen kuoleminen on käytännössä mahdotonta, ja yliannostuksen riski itsessäänkin on vähäinen. Lääkärilehden tilaston mukaan vuonna 2010 lääkemyrkytyskuolemia oli noin 300 ja lääkeitsemurhia 242. Opioidien väärinkäyttö aiheutti eniten myrkytyskuolemia. Alkoholimyrkytyskuolemat johtavat silti tilastoja.

Kustonen huomauttaa, että reseptisärkylääkkeiden väärinkäyttöön kuolee Suomessa ihmisiä, toisin kuin kannabiksen käyttöön viihteellä tai lääkinnällisesti.

Huumetutkija ja tohtori Jussi Perälä on tutkinut väitöskirjassaan Suomen huumemarkkinoita ja ottanut kantaa julkisuudessa kannabikseenkin. Perälä on ollut mukana myös tutkimassa kannabiksen kotikasvatusta. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Kukkaa pukkaa – Kannabiksen kotikasvatus Suomessa” todetaan, että 58 % vastanneista kertoi kasvattavansa kannabista myös lääkinnälliseen käyttöön. Vastanneista 3 % ilmoitti kasvattavansa vain lääkinnälliseen käyttöön. Väestömäärään suhteutettuna tutkimuksessa todettiin noin 40 000–60 000 henkilön kokeilleen kotikasvatusta, ja aktiivikasvattajiakin löytynee tuhansia. Viime vuonna Ylelle antamassaan haastattelussa Perälä arvioi, että noin miljoona suomalaista on joskus kokeillut kannabista. Myös Kustonen kuului tähän miljoonaan ennen reseptiään.

johan44

Lääkekäytössä Kustosen mukaan on erityisen tärkeää tuotteen tasalaatuisuus, jotta kipua lievittävä vaikutus säilyy ilman jatkuvaa kokemusta päihtyneenä olemisesta. Hänen oma elämänlaatunsa on miehen omien sanojen mukaan parantunut lääkkeen myötä. Kuva: Sari Niemi

Kannabiksen laillistaminen myös viihdekäyttöön on kasvava trendi maailmalla. Kustonen ei usko, että itselääkintä lisääntyisi merkittävästi, vaikka kannabis laillistettaisiin. Nykyisillä itselääkitsijöillä voisi olla helpompaa, mutta reseptin hankinnan helpottuminen auttaisi heitä enemmän. Reseptin mukana on aina lääkäri ja standardoitu tuote. THL:n ylilääkäri Timo Seppälä näkee Iltalehden haastattelussa itselääkinnän suurimpana riskinä mahdollisen psyykkisen riippuvuuden kannabikseen. Tosin Perälän tutkimuksen mukaan psykologisen riippuvuuden riski taas kasvaa nimenomaan kaikesta siitä, mitä laittoman kannabiksen ympärille kietoutuu.

Viihdekäyttäjät eivät Kustosen mukaan luultavasti edes halua käyttää kannabista lääkinnällisellä tavalla, koska viihdekäytössä tavoitellaan erilaisia asioita. Hän itse ei juo alkoholia juuri koskaan eikä koe kaipaavansa viihdekäytön ns. pilvessä olemista sen enempää kuin kokee kaipaavansa kännejäkään. Kustosen mielestä hänen oma elämänlaatunsa on parantunut reseptin myötä, ja moni lääkekäyttäjä on julkisuudessa kertonut samaa. Lääkinnällisessä käytössä on kuitenkin aina takana jokin vaikeampi sairaus, jonka oireita kannabis lievittää.

Päivitetty 1.9.2015 klo 9.18


Lähteitä:

Bedrocan.nl

Hakkarainen, Perälä ja Metso 2011Kukkaa pukkaa – kannabiksen kotikasvatus Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka.

Huffington Post 2013Canada’s Medical Marijuana System Overhaul Starts Tuesday

Iltalehti 2014Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä

Itä-Savo 2014Nämä 27 apteekkia ovat myyneet lääkekannabista

Studio55 2014Eeron kivut helpottuivat lääkekannabiksella

Suomen Kuvalehti 2011Hampusta saa huumetta, lääkettä ja ravintoa: Missä on laittomuuden raja?

Suomen kuvalehti 2015Professori: Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta

Yle 2014Tutkija: Kannabista kokeillut lähes miljoona suomalaista, kotikasvattajia tuhansia

Yle 2015Lääkekannabis edelleen marginaalinen lääke

Vuori jne 2012: Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun. Lääkärilehti.

 

Kirjoittajasta: Sari Niemi

Kirjoittaja on liberaali yhteiskuntakriitikko. Uudistusmielialan ohella kiinnostuksen kohteina ovat filosofia, kulttuurintutkimus, eläinten oikeudet sekä vapaustaistelu.

6 comments

  1. David Hege says:

    “Lääkekannabis ei aiheuta fyysistä riippuvuutta, kuten esimerkiksi morfiinipohjaiset opioidit, mutta riskinä on henkinen riippuvuus.” Olipas ympärivpyöreää, lähinnä kun voit kehittää henkisen riippuvuuden vaikka silittämiseen ?

    “Lääkekannabis ei paranna sairauksia, vaan auttaa oireisiin.” Lähdeppäs tekemään hieman FAKTOIHIN pohjautuvaa journalismia. Kannabiksen on todettu TAPPAVAN syöpäsoluja, ja tässä vain yksi MONISTA esimerkeistä. En tee työtä puolestasi, sinä olet journalisti. Älä levitä valheitä. Häpeä.

    • Sari Niemi says:

      Kiitos kommentistasi. Pidätkö todella noin aggressiivissävyistä kommenttia tarpeellisena? Huh huh.

      Tarkoitin, että Suomessa lääkekannabista määrätään oireisiin, ei parantamaan sairauksia. Esimerkiksi kannabista voidaan määrätä syövän tuottamiin kipuihin, mutta ei itse syöpälääkkeeksi. Olet oikeassa, Yhdysvalloissa ollaan todettu kannabiksen tuhoavan joitain syöpäsoluja ja pienentävän aivokasvaimen kokoa. Siitä voisi laittaa maininnan juttuun.

      Tarkoitus oli antaa lukijalle kuva, että kannabista tutkitaan jatkuvasti ja sen hyötyjä on löydetty ja löydetään lisää (tuo Knuutilan kommentti esim.)

    • Johan Kustonen says:

      Arvoisa David Hege.

      Vaikka kannabiksen on todettu määrätyissä testeissä tappavan tietynlaisia syöpäsoluja, on esimerkiksi FDA:n suositus edelleen se että kannabista ei tulisi pitää validina hoitokeinona syöpään.

      Ymmärrän, että Lääkekannabis herättää tunteita, mutta kaikenlainen perustelematon fanaattisuus suuntaan tai toiseen poikii lähinnä kitkeriä kommentteja joiden faktuaalinen arvo on osapuilleen nolla. Jos olisit laittanut vaikkapa linkin siteeraamaasi tutkimukseen, homma saattaisi olla toisin.

      Minäpä teen sen puolestasi: http://www.cancer.gov/about-cancer/treatment/cam/patient/cannabis-pdq/#link/_13

      Suosittelen kiinnittämään huomiota lauseeseen “Preclinical studies of cannabinoids have investigated the following activities:”

      Kyseessä EI siis ole kliininen testi. Valitettavasti.

      Se, että ei referoi ja nosta esiin yhtä tutkimusta tuhansien joukossa on ymmärrettävää, varsinkin kun ristiriitaistakin näyttöä aiheesta on viljalti saatavilla. Toistaiseksi emme voi täydellä varmuudella sanoa että kannabis on tehokas keino syöpää vastaan – vähän samoin kuin emme täydellä varmuudella osanneet keskiajalla sanoa, että maailma on oikeasti pyöreä. Vaikka jotain näyttöä hommasta saattaa ollakin käsillä, ei kyseinen näyttö yksinkertaisesti riitä täysin varmojen johtopäätöksien vetämiseen.

      Ei kannata lähteä ihan syyttä suotta heiluttelemaan sotavasaraa, varsinkin jos sitä ei osaa käyttää.

  2. Jim Sember says:

    Dr Roger Pertwee: ‘Very little evidence of long term harm’ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/58013.stm

    “It said researchers had found marijuana smoke did not lead to blocked airways or emphysema or impact on lung function and the drug was less addictive than alcohol or cigarettes.

    Dr Roger Pertwee, of Aberdeen University, says: “There is very little evidence that cannabis is harmful in the long term.”

    He says: “The problem with this area is there is an awful lot of prejudice both for and against cannabis and people feel so strongly about this they are often prepared to manipulate the facts or be selective about what facts to use.”

    Dutch scientists also exposed several “myths” about cannabis and found:

    *No evidence that it led to a decline in mental health
    *Nothing to suggest it was addictive. In fact 90% of those who had tried the drug had since quit
    *Even heavy smoking of cannabis does not impair the function or capacity of the lungs

  3. Jim Sember says:

    “Media Ignored Expert’s Shocking Findings That Marijuana Helps Prevent Lung Cancer: Now It’s Med-School Material”
    http://www.alternet.org/drugs/media-ignored-experts-shocking-findings-marijuana-helps-prevent-lung-cancer-now-its-med-school

    “You’d think it would have been very big news in the spring of 2005 when Donald Tashkin, a professor of pulmonology at UCLA’s David Geffin School of Medicine, revealed at a conference that components of marijuana smoke, although they damage cells in respiratory tissue, somehow prevent them from becoming malignant. But headlines announcing “Pot Doesn’t Cause Cancer” did not ensue.”

Jätä kommentti David Hege

Click here to cancel reply.

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia