Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Planeetanlaajuinen pommiuhka

kestomarkus

Ollessani ala-asteella luokanvalvoja ilmoitti yhtäkkiä, että lasten täytyy lähteä kotiin. Jos kotona ei ole ruokaa, toisin sanoen jos vanhemmat eivät ole kotona, voidaan käydä nopeasti syömässä. Sitä en muista kävinkö syömässä, todennäköisesti en, mutta kävellessä kotiin ilon tunnetta sekoitti hämmästys.

Seuraavana päivänä ilmeni, mitä oli tapahtunut: Kyseessä oli pommiuhkaus. Pommia ei löytynyt. Vastaava tapahtui yläasteella, kun joku laukaisi palohälytyksen. Syylliset löytyivät näissä tapauksissa, mutta se ei ole juuri nyt oleellista. Oleellista sen sijaan on, että pommiuhan alla annettiin oppilaiden jäädä syömään. Ala-asteen räjäyttäminen on toki epätodennäköistä, mutta mitähän siitä olisi seurannut, jos yksikin lapsi olisi kuollut?

industry-611668_640

Tämä muisto palasi mieleeni keskustelusta ilmastonmuutoksesta. Hiilidioksidikeskustelu tuntuu siltä kuin olisimme epätodennäköisen pommiuhan alla. “Jokin” merkki on annettu, että “jotakin” tapahtuu, mutta yksityiskohdista ei tiedetä. Jos tilanteeseen ei reagoida, voi seurata vakava katastrofi. Toisaalta, jos muodostamme turhan hysterian, käy kuin pojalle, joka huusi susi.

Ilmastokysymyksessä asetelma saattaa tuntua oudolta: toisella puolella ovat tuomiopäivän profeetat ja toisella puolella skeptikot. Profeettojen mielestä ihminen on pilannut ilmakehän, skeptikot väittävät, että se voi johtua luonnosta. Kukaan ei kuitenkaan ole aivan varma paljonko hiilidioksidia saa ilmakehässä olla.

Itse taidan kuulua lähinnä skeptikkoihin, sillä varauksella, etten ole pätevä klimatologi. Pääasiallinen perusteluni ei sen takia liity liian tiiviisti dataan, vaan siihen miten vastenmielisesti kysymykseen yritetään vastata. Tavallisten ihmisten vaikuttamattomissa solmitaan sopimuksia, jotka määräävät sakkoja, mikäli päästöt eivät tipu rajoihin, joita kukaan ei voi noudattaa. Lopulta sakot päätyvät näiden rivikansalaisten maksettavaksi, ja saastuttaminen sen kun jatkuu.

Pommiuhkia ja palohälytyksiä on vähän väliä, aivan kuten trendikkäitä saasteita, joista huolestua. Luultavasti jotkut niistä ovat ihan todellisia; katsokaa vaikka kuvia Kiinasta. Karatšai-järvi on myös mielenkiintoisesti hoidettu jäteongelma.

800px-WendlandAntiNuclearProtest7

Luultavasti tässä vaiheessa pitäisi esittää ratkaisuja eikä vain kitistä. Karatšaista huolimatta ydinvoimaa osataan rakentaa myös turvallisesti, eikä se ainakaan tuhoa ilmakehää. Tähän mennessä saasteet ovat aina vähentyneet vaurastumisen myötä: on varaa ostaa vähemmän kuluttavia autoja, on varaa ostaa vähemmän saastuttavasti valmistettuja tuotteita, on varaa ostaa kestävämpiä laitteita.

Kansan köyhtymiseen on monta syytä, mutta eivätkö tässä valossa ydinvoima ja globalisaatio vaikutakin ihan positiivisilta asioilta maapallon kannalta?

Kirjoittajasta: mjt

Markus Törnqvist on oman yrityksensä teknologiajohtaja ja oman onnensa seppä. Myös joogi, jota kiinnostaa matalemmaksi kulttuuriksi katsottu taide.

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia