Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Raatokärpäset ja helpot totuudet

Ihmiset ovat tottuneet työskentelemään työympäristöissä, joissa muut työntekijät ovat lopulta aika homogeenisia. Vaikka minulla Lontoossa oli pankissa kollegoja ympäri maailmaa, ja ranskalaisilla – toisin kuin saksalaisilla – oli systemaattisesti vaikeuksia saapua aamulla konttorille ennen kello kahdeksan aamupalaveria, oli kaikille kuitenkin itsestään selvää se, että jos korot nousevat, bondin hinta laskee. Insinöörivaltaisessa firmassa taas harva suhtautuu esimerkiksi sähkömagneettiseen säteilyyn lähtökohtaisen kielteisesti.

Miten sitten eduskunnassa? Laajoja yleisöjä puhuteltaessa joutuu ja saa perustella asiat sellaistenkin ”totuuksien” yli, joita pienemmässä ja tutussa piirissä ei kyseenalaistettaisi. Edes lähimmän kollegan kanssa ei voi olettaa olevan monta sellaista asianlaitaa, jotka hän ilman muuta jakaisi. Mitä moninaisinta taustaa on jo oman eduskuntaryhmän jäsenillä. Ryhmien rajojen yli keskustellessa viestintää haittaa lisäksi usein jo lähtökohtainen epäluulo esittäjän vilpittömyyttä kohtaan. Asia on perusteltava vielä tarkemmin.

Mutta usein sekään ei riitä. Kun poliittisesti merkittävässä asemassa oleva henkilö töppää, suuren yleisön ja erityisesti poliittisten vastustajien estot kaikkoavat – samalla usein myös järki. Kaikista pelottavinta on seurata, kuinka mielestään yltiösolidaarisesta, vähemmistöjä puolustavasta sukupuolineutraalista feminististä kuoriutuu vallanhimoinen tuomitsija. Suvaitsevaisuus on paradoksaalisen usein valikoivaa, eivätkä ristiriitaa huomaa kuin harvat. Mikään ei ole poliitikolle niin kutkuttava kokemus, kuin oman hyvyyden korostaminen skandaalia käryävän yhtiöjärjestelyn vieressä. Median intressi on usein yhtenevä: ajatusten alennusmyynti siinä enbuskelaisessa merkityksessä (EVA 2012).

Kaikista pelottavinta on seurata, kuinka mielestään yltiösolidaarisesta, vähemmistöjä puolustavasta sukupuolineutraalista feminististä kuoriutuu vallanhimoinen tuomitsija.

Surullista on tosiasioiden sotkeminen tai niiden valikoiva käyttäminen silloin, kun irtopisteitä on tarjolla. Populisti saa ja pitääkin olla, silloin kun kansa on oikeassa. Mutta varsin usein yleinen mielipide ei sitä ole. Vaikka kuinka tekisi mieli lähteä orastavan kuluttajapatriotismin kelkkaan, silloin kun hetki on otollinen, tulisi systemaattisesti markkinataloutta puolustavan henkilön muistaa puolustaa markkinataloutta myös silloin, kun selitys on monimutkainen. Totuuden edessä olisi oltava nöyrä.

Siitä voidaan aina kiistellä, että mihin kaikkiin asioihin yhteiskunnassa edustuksellisella demokratialla tulee yleensä olla vaikutusvaltaa. Mielestäni harvempiin kuin nykyisin. Mutta sikäli kun sitä vaikutusvaltaa on, on järjestelmän kannalta kriittistä, että mandaatinhaltija pyrkii tekemään päätöksiä parhaan käytettävissä olevan tiedon varassa. Se tarkoittaa myös kurottamista oman lähipiirin ylitse ja niidenkin kuuntelemista, jotka perustelevat toisin. Kuluttaja saa vapaassa maassa olla ”väärässä” ja myös tunteensa vietävissä, sillä toisin kuin kansanedustaja, hän päättää lähinnä vain omista asioistaan.

Tie totuuteen kulkee lopulta väittelyn ja ihmisten välisen kohtaamisen kautta. Harva muuttaa kantaansa, jos sellaista yleensä on, ellei saa impulssia muualta yhteisöstään. Toiselta ihmiseltä. Lähikuukausina aion tavata mahdollisimman monta uutta ihmistä, poliitikkoja, asiantuntijoita ja virkamiehiä, joiden kanssa olen – tai en ole – eri mieltä. Aion ottaa selvää, oppia, etsiä totuutta ja muistaa sen, että tämä duuni on vain lainassa.


 

Elina Lepomäki

Kirjoittaja on kansanedustaja, enkelisijoittaja ja entinen ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja.

 

 

 

Kirjoittajasta: Avustaja

Järki-lehteä avustava kirjoittaja.

3 comments

  1. Vilppu Kauppinen says:

    Hei “finanssiguruEnkeli” Elina, omat kokemukseni finanssaialan (Danske Bank ja OP) ja IT alan homogenisuudesta ovat täysin vastakohtaiset kokemaasi perustuen.
    Toimin projektipäällikkönä usean vuoden ajan pankkien SEPA siirtymässä suuren suomalaisen IT yrityksen konsultanttina vieden Suomen pankkitoimialaa PATU ajasta kohti SEPA-maksujärjestelmää. Lähtökohtaisesti pankin piti tarjota määrittelyt ja rajaukset projektiin, jotka kuitenkin taas jäivät IT talon vastuulle ja vastoin projektin päämäärää ja tavoitteita, asiakkaan eli pankin tarjotessa lähes nolla prosentin osallistumisen ja lähinnä projektin viivästymisen sanktioiden laskemisen.
    Nyt firmassamme hoidetaan UK:n pankkien integraatioden ongelmia US/CA pankkien ja EU:n välillä, kun ei sieltä Englannista korkeasti koulutettujen maasta osaamista löydy.
    Mielestäni on ihan turha länkyttää samaa mantraa, markkinatalous elää jos sitä ei edes osaa hoitaa samalla tasolla kuin UK, joka on ihan sanoisinkon hanurista ja sisäsiittoista.
    Juuriajatus omissa päätelmissäni on, että pankit ja pankkien edustajat ovat täysin kykenettömiä omiin ajatuksiin/päätöksiin ja nojautuvat niihin instasseihin joilla on työkalut ja statistiikat tietää miten asiat pitää hoitaa ja se ei ole eduskunta mitä edustat eikä mikään hallinnon ala missä istut.

    Hyvää syksyä ja parempia mietelmiä..

  2. Miia says:

    Kannattanee tavata myös niitä ihmisiä, joihin vallanpitäjien ja virkamiestenkin päätökset ja valinnat vaikuttavat, mutta joilla itsellään ei ole valtaa vaikuttaa päätöksentekoon muutoin kuin äänestämällä (fiiliksen mukaan) neljän vuoden välein.

    • Elina says:

      Miia, näin ilmoitin tekeväni. Tavan ihminen on oman elämänsä ja ammattinsa asiantuntija.

Jätä kommentti Vilppu Kauppinen

Click here to cancel reply.

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia