Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Hietasen lista – tulevaisuuden kasvavat ja uudet toimialat

Järki-lehti kirjoitti pari viikkoa sitten työpaikkojen katoamisesta osana luonnollista yhteiskunnan kehitystä. Luova tuho hävittää vanhat ammatit, tuotteet ja yritykset parempien ja tehokkaampien tieltä. Vara- ja kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta yhtyy näkemykseen. Työpaikkojen katoamisesta uutisoidaan paljon, uusista työpaikoista ja toimialoista vähemmän. Suomessa eniten huomiota mediassa on saanut ehkä peliala menestyneen Angry Birds -brändin myötä. Hietanenkin uskoo pelialaan ja pelillisyyden levittäytymiseen mm. opetukseen suunnitteluun, tutkimukseen ja kehittämiseen, mutta se ei ole ainoa tulevaisuuden kuuma toimiala. Hietasen mukaan olennaista on positiivinen ajattelu:

”Meidän pitäisi mieluummin listata niitä syntyviä aloja kuin katoavia aloja – koska siitä on enemmän hyötyä. Politiikkamme pitäisi tähdätä uusiin mahdollisuuksiin tarttumiseen, eikä vanhojen ammattien pelastamiseen. Ei työ lopu. Se on puppua.”

Olli Hietasen muistiota pohditaan tällä hetkellä usealla taholla. Hän toivoo saavansa palautetta ja myös uusia ajatuksia.

Hietanen innostui pohdiskelemaan tulevaisuuden toimialoja Etlan taannoisen katoavia työpaikkoja käsittelevän raportin negatiivista sävyä kritisoineen haastattelun jälkeen. Asiaa pohdittiin ja siitä keskusteltiin aiheeseen sopivasti modernisti sosiaalisessa mediassa. Keskustelun tuloksena syntyi muistiomainen lista tulevaisuuden toimialoista, jotka todennäköisesti kasvavat jopa niin suuriksi, että niitä vaivaa työvoimapula.


Teollisuus ja suunnittelu uuden edessä

Hietasen mukaan automatisointi, robotisaatio, ubiteknologia ja niiden taustalla oleva infra tarkoittavat valtavaa kysyntää teknologian suunnittelulle ja sitä rakentavalle teollisuudelle. Monet näistä laitteista edellyttävät (ainakin aluksi) myös hallintaa ja valvontaa.

”Joku valvoo, ohjaa ja suunnittelee avaruudessa, maan päällä ja alla, meressä, pelloilla, metsissä ja ilmassa työskenteleviä robotteja.”

Vanhat teollisuudenalatkaan eivät katoa hetkessä, vaan nykyistäkin teknologiaa kehitetään koko ajan tehokkaammaksi. Ihmisen tekemälle teolliselle työlle löytyy paikka vielä pitkään, vaikkakin ehkä muualta kuin Suomesta. Kauan tarvitaan myös huolto-, korjaus- ja uudisrakentamisen ammattilaisia. Tällaisista osaajista on Hietasen omienkin kokemusten perusteella jo nyt pulaa, mikä näkyy mm. pitkinä jonotus- ja odotusaikoina. Käsityöläisyys saattaa Hietasen mukaan jopa kokea renessanssin 3D-tulostuksen myötä, sillä ala luo paikallista ja hajautettua tuotantoa. Työtä syntyy myös 3D-teknologian rakentamisesta ja ohjelmistosuunnittelusta. Tässä maailmassa tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmeja, joiden perusteella printterit sylkevät tuotteita.

Yksi tärkeä tulevaisuuden ala on myös biotalous. Hietanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuotteista on biomateriaaleista tehtyjä, mikä lisää työvoimatarvetta metsä- ja peltopohjaiselle biotaloudelle, mutta myös biomateriaalien kasvatukselle merissä, arktisilla alueilla, maan alla ja ilmassa. Genetiikka mahdollistaa Hietasen mukaan bioalalla lähes mitä tahansa.

Vaikkakin tuotanto saattaa hajautua ja kuljetukset tapahtuvat robottien avulla, Hietanen uskoo, että logistiikkaa tarvitaan kuitenkin jatkuvasti enemmän maailman nopeutuessa ja tehostuessa. Kuljetusalan tehtävät saattavat muuttua olennaisesti, mutta ala ei todennäköisesti kuole kovinkaan pian.

3D-tulostus on jo tätä päivää – ja tärkeä osa tulevaisuutta. Kuva: Subhashish Panigrahi

 

Palveluammatit tärkeässä asemassa

Automaation päälle voi syntyä myös uusia palveluammatteja, vaikka se tuhoaisi tieltään vanhoja:

”Vaikka robottitaksi kyyditsee mummoa, niin ikääntyneen tukena voi olla mukanakulkija/henkilökohtainen avustaja. Koti-, avo-, itse-, omais- ja vertaishoito pitää potilaan kotona, ja siksi myös diagnostiikka on kotona. Ja koska potilas ja diagnostiikka ovat kotona, niin myös hoitoon liittyvät palvelut yms. työt siirtyvät silloin kotiin.”

Tietoyhteiskunta työllistää tulevaisuudessa myös yhä enemmän virtualisaatioon, digitalisoitumiseen ja sosiaaliseen mediaan erikoistuneita suunnittelijoita, konsultteja, ohjelmoijia, sisällöntuottajia ja viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia. Hietanen ei näe Big Dataa ongelmiemme ratkaisijana. Siitä on hänen mukaansa vielä pitkä matka siihen, että käyttö olisi helppoa, hauskaa hyödyllistä.

”Käyttö vaatii palveluja. Jos teollisuusyhteiskunta loi liukuhihnat ja teollisuushallit, niin älyverkot ja tietovirrat luovat ”digitaalisen liukuhihnan”. Valtavat määrät erilaisia managereita käsittelevät dataa, informaatiota ja tietoa. Koneet ovat ”kraanoja”, joista Big Data valuu käyttäjille. Siinä välissä on eräs suurimmista työvoimatarpeista.”

Tietoyhteiskunta vaatii myös yhä enemmän turvallisuutta, vartiointia ja valvontaa. Huoltovarmuuden ja resilienssin tulee olla sähköisessä maailmassa entistä suurempia. Näihin liittyvät toimialat tulevat myös tulevaisuudessa kasvamaan.

Vapaa-aika työllistää myös tulevaisuudessa. Taide, viihde ja erilaiset elämänhallintapalvelut personal trainereista enkelikahviloihin luovat uutta työtä, kun ihmiset hakevat elämälleen sisältöä. Urheilu ja terveet elämäntavat ovat myös osa tulevaisuutta, kuten edelleen myös matkailuala. Hietanen uskoo siinäkin kuitenkin tapahtuvan muutoksia esimerkiksi virtuaalipalveluiden ja etäläsnäolon myötä. Toki “retrollekin” on edelleen kysyntää.

Maailma verkottuu

Hietanen näkee, että älyverkoilla saattaa tulevaisuudessa olla erittäin merkittävä vaikutus tuotantotapoihin ja ansaintalogiikoihin. Uusia toimialoja syntyy, kun samaa valokaapelia pitkin kuluttajalle tulevat koulutus, palkka, sähkö, uudet kengät ja lääkkeet. Maailma pienentyy vielä nykyisestäänkin ja internet mahdollistaa globaalin toiminnan kaikelle yrittämiselle. Internet luo myös koko ajan uusia toimialoja, josta esimerkkinä on mm. ammattiblogistit.

Toisaalta uudet toimintatavat voivat myös pienentää piirejä. Erityisesti lähiruoka ja -palvelut voivat yleistyä internetin ja verkostomaisen liiketoimintaosaamisen tukiessa niitä. Joukkoistaminen ja joukkorahoitus luovat uutta liiketoimintaa, ja erilaiset osuuskunnat tarjoavat mahdollisuuden pop-up -yrittäjyydelle.

”Erilaiset osuuskunnat ja ruoka yms. -piirit lisäävät lähituotannon kysyntää, ja isännöitsijöistä voi tulla lähipalvelukoordinaattoreita, jotka auttavat korttelin ja kaupunginosan yrittäjiä saamaan samanlaista hyötyä läheisyydestä kuin jättimarketeissa ja vaikkapa matkailukeskuksissa voidaan saada. Myös kaupungeissa yleistyvät viherparvekkeet, vertikaaliviljely yms. itse tuottaminen luo uusia markkinoita puutarha-alalle”, Hietanen summaa.

Globalisoituminen johtaa monien uusien toimialojen syntymiseen. Kansainvälistyminen luo tarvetta mm. kieliteollisuudelle ja monikulttuurisuuden hallinnalle. Monimutkaistuva maailmantalous kasvattaa tarvetta myös finanssi- vakuutus- ja lakialan erityisosaajille.

Olli Hietanen näkee tulevaisuuden tarjoavan paljon uutta työtä. Kuva: Hanna Oksanen

 

Niukkenevat luonnonvarat luovat omanlaistaan ammattiosaamista

Ihmiskunnalle on Hietasen mukaan ”pian tulossa siivouspäivä”. Lähes kaikki uusi teknologia on materiaali- ja energiatehokasta. Ympäristöosaaminen onkin yksi tulevaisuuden kuumista toimialoista. Tämä koskee myös esimerkiksi vesiteollisuutta. Puhtaan juomaveden tuottamiseen ja veden säästämiseen liittyvä teknologia ja osaaminen työllistävät monia. Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon kasvu luo myös uutta työtä.

”Niukkenevat luonnonvarat, kestävä kehitys ja teknologian kehittyminen vievät ihmiskunnan merten pohjiin, arktisille alueille, ilmakehään ja avaruuteen. Tämä kaikki edellyttää yhä enemmän muun muassa meri- ja avaruusteknologiaa, arktista osaamista sekä ilmassa leijuvia tai/ja meressä kelluvia rakenteita. Myös vanhoja kaivoksia (maan alla) voidaan hyödyntää niin energian varastoinnissa kuin myös ruoan tuotannossa.”


Yhteiskuntajärjestelmä murroksen äärellä

”Moni nykyinen kestämättömyyden haaste on nimenomaan julkisin varoin ylläpidetyn hyvinvointivaltion haaste. Mutta samalla kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta kasvaa”, Hietanen toteaa.

Julkiset palvelut vähentyvät, mutta työ kolmannella sektorilla ja yrityksissä kasvaa. Tarve ei nimittäin tietenkään katoa minnekään, vaikka julkiset rahat loppuisivatkin. Sairaaloita tarvitaan edelleen, ja jos niitä ei kustanneta verovaroin, tehtäviä hoitavat yksityiset terveysasemat ja ammattimaisesti toimivat kansalaisjärjestöt:

”Ikääntyminen, sairaudet ja vaivat ovat uusiutuva luonnonvara.”

Vaikka hyvinvointivaltio heikkenisikin, byrokratian ja hallinnon määrä tulee Hietasen mukaan vielä kasvamaan. Hän uskoo, että mm. EU:n liittovaltiokehitys, palvelu- ja kuntarakenneuudistukset ja muu aluekehittäminen pikemminkin lisäävät hallintoa, vaikka pyrkimys olisikin muuhun. Yhteiskuntajärjestelmä itsessään saattaa myös luoda uutta työtä, mikäli tälle vain ollaan avoimia. Suomen kaltainen turvallinen ja vakaa maa on lähtökohtaisesti kiinnostava investointien ja asumisen kohde.

Itse työn käsite saattaa Hietasen mukaan olla suuren muutoksen edessä. Paitsi että massa-ammatit ovat katoamassa yksilöllisten urapolkujen tieltä, työllä näyttäisi myös hänen mielestään olevan yhä vähemmän merkitystä tuloksen tekemiseen immateriaalioikeuksien, robottien ja omistamisen maailmassa. Hyvinvointi lisääntyy ja työ vähenee, joten millä periaatteella tähän hyvinvointiin pääsee osalliseksi?

”Pitääkö ”työ” keksiä uudelleen? Miten kasvavan talouden kakku jaetaan, jos työ ei enää ole se ”access””, Hietanen pohtii.


“Hietasen lista” lyhyesti. Tulevaisuuden työelämän erityispiirteitä:

  • Automaatio, robotiikka ja ubiteknologia, sekä niiden hallinta ja valvonta.
  • Automaation päälle syntyneet uudet palveluammatit
  • Vanhan teknologian kehittäminen tehokkaammaksi
  • Pelimaailma ja pelillisyyden leviäminen muille aloille
  • Cleantech
  • 3D-tulostaminen
  • Älyverkot
  • Internet globaalin yrittämisen peruskivenä
  • Kieliteollisuus ja monikulttuurisuuden hallinta
  • Uuden teknologian käyttötuki
  • Virtualisaation, digitalisoitumisen ja sosiaalisen median luomat palvelut
  • Finanssi- vakuutus ja lakiala
  • Turvallisuusala
  • Logistiikka
  • Biotalous
  • Vesi ja muut kriittiset luonnonvarat
  • Koulutus
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Monet perinteiset kädentaidot (putki-, sähkö- ja huoltomiehet yms.)
  • Aurinkoenergia ja mahdollisesti monet muut uusiutuvat energiamuodot
  • Lähiruoka ja -palvelut, sekä osuuskunnat ja muu piirit
  • Kulttuuri, taide, viihde ja elämänhallinta
  • Matkailu
  • Vakaat yhteiskunnalliset olot
  • Joukkoistaminen ja joukkorahoitus
  • Hyvinvointivaltion heikkeneminen muiden sektorien eduksi
  • Byrokratia ja hallinto
  • Niukkenevien luonnonvarojen etsiminen ja kerääminen

Kirjoittajasta: Mikko Perttunen

Mikko Perttunen on Järki-lehden päätoimittaja.

2 comments

  1. Jani Lehtinen says:

    mitenkäs kun tietyt teollisuudenhaarat yrittävät lobata tekijänoikeuksia pois sisällöntuottajilta (osuu tuonne kulttuuri/taide/viihde-osastoon)? vai onko tarkoitus tehdä siitäkin alasta samanlaista orjatyötä kuin suurin osa palvelualoistakin?

    “hyvinvointivaltion heikkeneminen” ja byrokratia pitäis olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. toki tiedän, että näin ei todellisuudessa ole: vain kansalaisille tärkeistä julkisista palveluista karsitaan, byrokratia yleensä silti kasvaa.

  2. Pentti Käpyaho says:

    Minkälaisten mömmöjen voimalla saa tuotetuksi tuollaista horinaa?

Jätä kommentti

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia