Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Geenimuuntelun puolustuspuhe

Luomuruoka, biodynaamisuus ja geenimuuntelun vastustaminen on saanut paljon palstatilaa valtamediassa. Keskustelu on ollut jokseenkin yksipuolista ja tieteellisille näkökulmille ei juurikaan ole ollut sijaa.

Järki-lehti haluaa avata keskustelua myös toiseen suuntaan. Jussi Tammisola eroaa useista aiheen asiantuntijoista siinä, että hän sekä kannattaa geenimuuntelua, että pystyy perustelemaan sanomansa tieteellisillä faktoilla. Virallisesti eläkkeellä oleva kasvinjalostuksen dosentti ylläpitää geenit.fi -sivustoa ja seuraa jatkuvasti geenimuuntelusta käytävää tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua. Haastattelun ensimmäisten minuuttien aikana Tammisola varoittelee, että toimittajilla on usein hänen kanssaan ongelmia kun tarinaa tulee sen verran vuolaasti. Tässä vaiheessa mitään kysymyksiä ei ole vielä kerinnyt esittää, eikä niille jatkossakaan tunnu olevan tarvetta. Tammisola kertoo aiheesta sujuvasti lähes kahden tunnin ajan. Kahvi kylmenee kuppiin kun oleellisemmat asiat ovat käsillä.


Tammisola kritisoi “aivan täyttä puuta-heinää” olevia kampanjoita, jotka geenimuuntelukysymyksissä vievät julkista keskustelua ja huolestuttavan pitkälti myös päättäjiä. Tammisola kertoo, miten ministeriössä työskennellessään hänelle avoimesti todettiin, että päättäjiä eivät kiinnosta tutkijat ja tiedeväki, koska heitähän on niin vähän.

“Ministeriöissä ja EU:n lainsäädäntöä tehtäessä pitäisi ehdottomasti kuulla oikeita huippuasiantuntijoita, joilla ei ole mitään poliittisia kytköksiä. Eli niin kuin ennen muinoin Suomessa kehdattiin sanoa: insinööri ei valehtele omassa asiassaan”, Tammisola vaatii.

Esimerkkinä todellisesta tilanteesta Tammisola kertoo kun Suomessa tehtiin lainsäädäntöä perunaruton kestävän perunalle ja hän oli mukana asiaa valmistelevassa työryhmässä:

“Tehtiin hyvä raportti, josta eduskunta teki surkean lakiehdotuksen. Kuunneltiin geenivastustajien vaatimuksia ja vaadittiin 30 metrin suojaetäisyys rutonkestävän perunan pellolta luomupeltoon, joka on siinä naapurissa. Siltä varalta, että sieltä vahingossa vierähtäisi yksi terve perunanmukula ruttoperunoiden joukkoon luomupellolle.”

Aiheesta järkyttyneenä laadittiin 333 suomalaisen tohtorin vetoomus, jossa vaadittiin, että geenimuuntelussa lainsäädännön pitäisi perustua tieteellisiin tutkimustuloksiin. Eduskunta antoi lain lopulta vanhentua kokonaan, mieluummin kuin muutti siinä olevia selkeitä puutteita.

Tammisola ja loput 332 tiedemiestä eivät ole vaatimuksiensa kanssa yksin. 3400 tiedemiestä maailmanlaajuisesti, mukana 25 nobelistia, on vaatinut geeniteknologian hyödyntämistä tehokkaasti. Erityishuomiota vetoomuksessa osoitetaan kehitysmaiden tilanteen parantamiseen.

Myös Tammisola puhuu haastattelun aikana paljon köyhimpien maiden ruokahuollon parantamisesta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tärkeintä olisi parantaa perinteisten ja yleisimpien ruokakasvien ravintokoostumusta. Tällä hetkellä geeniteknologia alkaa olla sillä tasolla, että siihen myös pystyttäisiin. Uusin täsmämuuntelu on nyt edennyt tutkimuslaitoksissa siihen vaiheeseen, että jopa kehitysmaissa aletaan jalostaa ns. toisen sukupolven muuntogeenisiä kasvilajikkeita. Hyötykasvin omia geenejä voidaan geenimuuntelulla hienosäätää valtavasti tarkemmin, puhtaammin ja myös turvallisemmin kuin oli koskaan mahdollista ns. perinteisellä jalostuksella.

Tammisolan mukaan onkin nurinkurista, että geenimuuntelun kohdalla lähdetään katsomaan menetelmiä ja jätetään lopputulokset ja loistavat mahdollisuudet huomiotta:

“Tehtäisiin säädöksiä sen mukaan, mitkä ovat tuotteen ominaisuudet, eikä sen mukaan millä menetelmillä tuote on kehitetty. Tämä on ollut kaikkien tiedejärjestöjen viesti kohta kolmekymmentä vuotta, kaksikymmentä viisi vuotta kumminkin. Kaikki maailman suuret tiedejärjestöt toistaa tätä!”

Tammisola alkaa maalailla geenimuuntelun tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vertaa sitä perinteisiin jalostusmenetelmiin:

“Vaikka me on sillä elätetty nykyinen ihmiskunta, tulokset ovat silti varsin vaatimattomia siihen nähden, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja mitä kaikkea voitaisiin tehdä. Ihan kohtuullisessa ajassa ihmiskunta saisi paljon nykyistä parempaa ravintoa, riittävän määrän, paljon nykyistä pienemmältä peltoalalta!”


Tammisola vertaa Euroopan tilannetta geenimuuntelussa siihen, mitä Stalin sai aikaan Neuvostoliitossa biologialle. Stalin nosti viralliseksi opiksi lysenkolaisuuden ja vielä tänäkin päivänä biologia on Venäjällä jäljessä muuta maailmaa.

“Euroopan arvostetuin tiedejärjestö [Euroopan tiedeakatemioiden neuvosto – EASAC] hälytti uusimmassa tutkimusraportissaan, että tieteenvastaisen politikoinnin vuoksi EU-maat ovat vaarassa menettää täysin myös nämä uusimman biologian huippututkimuksen hedelmät. Siihen ei Euroopalla ole enää varaa – ollaanhan jo nyt lahjoitettu kaikki ensimmäiset polven GM-lajikkeiden hyödyt kilpailijamaiden talouden tueksi ja kuihdutettu meidän ennen kukoistanut kasvinjalostusala. Sabotaasin ja tiedettä torjuvien säädösten takia on suuri joukko parhaita tutkijoita ja kaikki Euroopan kilpailukykyiset, suuret jalostuslaitokset jo muuttaneet muille mantereille, missä tiede vielä on arvossaan”, Tammisola tilittää.

Siinä missä Esko Valtaojan mukaan paras vastaus tieteenvastaiseen humpuukiin on röhönauru, pitää Tammisola näitä kehityssuuntia selvästi vaarallisina. Osansa saavat luontoliikkeet, Greenpeace etunenässä, mutta myös media. Suomalaisessa mediassa pääsee hänen mukaansa läpi häkellyttävän kevyillä perusteluilla ties mitä muoti-ilmiötä, jonka todellisista vaikutuksista olisi selvää tieteellistä näyttöä olemassa. Esimerkkinä tällaisesta Tammisola käyttää Helsingin Sanomien “raakamaitokampanjaa”.

“Helsingin Sanomista saatiin ilman kritiikin sanaa melkein täyden sivun puffeja [raakamaidosta], joissa toimittaja panee parastaan – vyöryttää suosittuja uskomuksia, jotka on osoitettu perättömiksi jo vuosia sitten, ja joista tieteen asiantuntijat on yrittänyt valistaa kansalaisia jo ainakin kaksikymmentä vuotta. Raakamaito ei ole yhtään sen terveellisempää kuin tavallinen maito, mutta vastapainoksi siinä on erittäin suuria riskejä ja vaaroja ihmisille”, Tammisola painottaa.

Helsingin Sanomat on kuukausi sitten julkaissut tiedon raakamaidon aiheuttamista ruokamyrkytyksistä ja vaarallisten ruokamyrkytysten jyrkästä nousussa Suomessa. Varovaisia puheenvuoroja raakamaidon riskeistä alkaa päästä lehden sivuille vasta nyt, vaikka Tammisola koitti tarjota varoituksia aiheesta jo alkuvuodesta.

“Toimittajakunta on meillä Suomessa hyvin suuressa vastuussa siitä, että humpuuki leviää valtoimenaan, ei vain maallikoille, vaan myös lainsäädäntöön. Jos päättäjät kuuntelee tätä katuteatteripuolta, käy kuin raakamaitotapauksessa: lapset joutuu teholle, onneksi eivät vielä kuolleet, jatkossa kuolee varmasti jokunen. Kaikki kansainväliset terveysjärjestöt sanovat, että maito pitäisi pastöroida. Ja sillä sipuli. Ei ole mitään asiaperusteita miksi niin ei tehdä, eikä pelkkä mielistely ole perustelu, jolla voi panna lapsia sairaalaan ”, Tammisola suomii.


Entä geenimuuntelun huonot puolet? Geenimuuntelua on kritisoitu, koska se siirtää luontoa kapitalistien haltuun, suuryritysten omaisuudeksi, jolla voi sitten kiristää kehitysmaiden viljelijöitä. Geenimuunneltujen kasvien arvaamattomat vaikutukset muuhun luontoon myös askarruttavat.

Tammisola huomauttaa jokseenkin terävästi, että aktivistit ovat itse ajaneet geenimuuntelun ulos yliopistoista ja suoraan suuryritysten käsiin. Jalostustyö geenimuuntelua käyttäen on kyllä nopeampaa ja nykyään usein halvempaakin kuin perinteinen jalostus. Nykyisellä lainsäädännöllä muuntogeenisten lajikkeiden hyväksyttäminen viljelyyn on tehty niin kalliiksi, ettei yliopistoilla ole yksinkertaisesti varaa siihen. Kaikki geenitutkimus on näin annettu lahjana suuryrityksien monopoliksi. Huolet geenimuunneltujen kasvien leviämisestä luontoon ovat myös “lähes silkkaa scifiä”. Tilannetta voi verrata siihen, että melkein kaikki Suomen viljelykasvit ovat vieraskasveja, joita kukaan ei ole osannut aikoinaan pelätä:

“Tuli tuhansia ja tuhansia tuntemattomia geenejä meidän ekosysteemiin! Nyt jos yksi tunnettu geeni haluttaisiin panna viljelykasvin suojaksi, siitä nousee hirveä haloo. Poikkeustilanteet erikseen. Ne ovat äärimmäisen harvinaisia, eivätkä koskaan pääsisi läpi nykyisestäkään lainsäädännöstä. Jalostajat itse jo katsoo, mikä jalostettu lajike ei ole vaaraksi paikallisen alueen luonnolle.”

Tammisola kertoo, että maailmassa on kaiken kaikkiaan ehkä pari tapausta, jossa lajikkeen parannellun ominaisuuden on katsottu voivan antaa sille tai sen kanssa risteytyvälle sukulaislajille turhan kovan kilpailuedun luonnossa. Näissä tapauksissa tutkijat ovat itse keskeyttäneet lajikkeen kehitystyön. Esimerkkinä hyönteiskestävä auringonkukka, jonka jalostus lopetettiin Pohjois-Amerikassa, koska se risteytyi rikkakasvimuotoisten auringonkukkien kanssa ja olisi saattanut lahjoittaa kestävyysetunsa näille kilpailijoilleen. Tutkijat totesivat myöhemmin, ettei asia olisikaan ollut niin vakava kuin miltä näytti (rikka-auringonkukat eivät olisikaan päässeet valloilleen), mutta lajiketta ei silti koskaan tuotu markkinoille.

“Melkein kaikki tänne tuodut viljelykasvit ovat ‘eksoottisia’ lajeja, jotka selviävät pellolla vain, jos viljelijä tekee hurjasti töitä sen eteen. Esimerkiksi peruna tuotiin tänne Andien vuoristoista, eikä se koskaan tule valtaamaan Suomen männiköitä”, Tammisola kuittaa huolet kasviekologina.

Loppuun voi ottaa ajankohtaisen esimerkin vakaumuksellisen geenivastustamisen vaikutuksista. Satu Hassi kirjoitti kesäkuussa huolestuneen kolumnin siitä, kuinka yhä useammat suomalaiset syövät geenimuunnellulla rehulla syötettyä sikaa. Luonnon kannalta tämä on äärimmäisen hieno asia, joten luulisi Hassin vihreänä olevan enemmänkin innoissaan asiasta.

GM-soija on moninkertaistanut kyntämättömän viljelyn Argentiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kyntämätön viljely taas johtaa todella voimakkaaseen eroosion vähenemiseen, maan eliöstön runsastumiseen ja maan hiilensitomiskyvyn parantamiseen. Tästä kaikesta on vertaisarvioitua tieteellistä näyttöä niin paljon kuin vain jaksaa siteerata.

Geenimuunnellusta soijasta on suomalaisessa mediassa esitetty tähän mennessä kuitenkin parhaimmillaankin epäileviä kommentteja. Ääneen ovat päässeet lähinnä Greenpeace, Luonnonsuojeluliitto ja erinäiset harrastuksena geenimuuntelua seuraavat aktivistit.

“Kaikki tiukasti huuhaa-väkeä”, lopettaa Tammisola.


 

Kirjoittajasta: Jaakko Koivula

Jaakko Koivula toimii Järki-lehden päätoimittajana. Siviilissä hän on yhteiskuntatieteiden maisteri, kuorolaulaja, projektipäällikkö ja isä.

25 comments

  1. jj says:

    Bravo!
    tällaista puheenvuoroa olen odottanut!!

  2. jj says:

    http://www.organicauthority.com/foodie-buzz/eight-reasons-gmos-are-bad-for-you.html

    Tuolla sivuilla listataan 8 syytä miksi gmo on pahasta. Listan kohdat mistä haluaisin lisää tietoa:
    1. Pitkäaikaisen käytön terveysvaikutukset ei tiedossa, ja tutkimustuloksia pimitetty?
    3. Jalostaminen köyhdyttää perimää. Käy kuten jalostetuille koirille joille ilmaantuu ongelmia
    5 GMO pellot tuottaa vähemmän kuin muut viljelykeinot
    6. Negatiiviset tulokset eläinekokeissa.
    8. GMO vaatii todella paljon myrkkyjä ja lannotteita

    Kuten monissa aiheen teksteissä, nämä esitetään faktoina ilman sen suurempia todisteita ja monet niistä ovat ristiriidassa keskenään (kohdat 1. ja 6.).
    Mutta nämä ovat kysymyksiä aiheessa mihin olisi hyvä saada vastauksia jos kansan mielipide joskus saadaan käännettyä vastaamaan todellisuutta.

  3. Tron says:

    Pakko sanoa että tälläistä materiaalia pitäisi päätyä enemmän myös valtavirta mediaan.

  4. Juha Oksanen says:

    Saiskohan Jussi Tammisolalta asiallisia kommentteja näihin tuloksiin:
    http://earthopensource.org/files/pdfs/GMO_Myths_and_Truths/GMO_Myths_and_Truths_1.3b.pdf

  5. Markus says:

    Puolustettiinko tässä nyt Monsanton tuomista suomen markkinoille vai geenimuunnelluiden lajikkeiden kehittämistä Suomessa jossei sellaista vielä ole ? Vai haluttiinkin vain sanoa ilman perusteluja että gmo:ssa ei ole mitään vikaa ja vastustajat on huuhaa väkeä.

  6. Juutas Käkriäinen says:

    Kun puhutaan geenimuunneltujen lajikkeiden uhkaavan perimän monimuotoisuutta, niin siinä puhutaan kyseisten viljelylajikkeiden OMASTA perimästä ja sen yksipuolistumisesta eikä siitä, että “peruna valtaisi männikköjä”. Tämä on minusta aiheellinen huoli, sillä ei pidä ajatella, että geenejä voitaisiin loputtomasti sorkkia ja että monimuotoisuus voitaisiin turvata vain tutkijoiden voimin.

    Mikäli panostetaan voimakkaasti geenimuunteluun, silloin pitää vastaavasti panostaa voimakkaasti myös perinnelajien perimän turvaamiseen, siemenpankkeihin, luomuviljelyyn ymv., jotta varmasti onnistuttaisiin turvaamaan viljelykasvien perimän monimuotoisuus tulevaisuudessakin.

    On harmillista, että monet maukkaat ja kestävät perinteiset lajit ovat päässeet katoamaan. Monet ovat varmasti huomanneet, että esim. vanhat marjapensaat saattoivat tuottaa satoa kymmeniä vuosia, mutta nykyiset lajikkeet alkavat ehtyä usein jo muutamien vuosien kuluttua jne.

  7. Juutas Käkriäinen says:

    Kyllä kai perinteisiäkin lajikkeita voi viljellä suorakylvönä kyntämättömillä menetelmillä, joten ei se kyntämättömyys taida olla mikään perustelu käyttää geenimuunneltuja lajeja.

    Itse näen, että tässä ei ole niinkään kyse tuottavuudesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että oikeistolaiset voimat pyrkivät saattamaan kaiken valtansa alle, aina kasveja, juomavettä ja jopa roskia ja sontaa myöten. On aivan mahdollinen skenaario, että perinteiset “luomulajit” julistetaan suorastaan rikollisiksi, jotka uhkaavat tehokkaita ja “turvallisia” suuryritysten hallussa olevia lajeja. Tällöin ihmisten olisi pakko käyttää vain yritysten patentoimia ja hallitsemia taimia ja siemeniä. Tämä on mielestäni paljon suurempi uhka kuin se, että geenimuunneltu laji muka valtaisi ympäristön ja sillä tavalla uhkaisi biodiversiteettiä. Suuryritysten ahdistavaa pakkovaltaa vastaan on taisteltava kaikin voimin. Parhaiten se onnistuu sillä, että pyrkii olemaan kaikessa mahdollisimman omavarainen ja turvaa jokamiehen oikeudet ja tukee paikallisia ratkaisuja esim. jätehuollossa, energiantuotannossa ja veden hankinnassa.

  8. Markus says:

    Jos GMO on hyvä miksi sitä ei haluta merkitä tuotteisiin joissa sitä on käytetty ? Aika heikot eväät puolustajilla, suuntaisivat katseensa Amerikkaan.

  9. Mikee says:

    eilinen kommentini hävisi..
    Mutta lyhyesti yhdyn ylläoleviin, että jutussasi puuttui pätevät perustelut.
    Ja GMOn suurimpia uhkia on riippumattomuus ja omavaraisuus. Tai näiden puute siis.

    • Jaakko Koivula says:

      Terve Mikee!

      Harmi jos haastattelu ei lämmittänyt! Mille väitteille kaipaisit parempia perusteluita?

      Oleellisimpia pointteja minusta jutussa on geenimuuntelun mahdollisuuksien tarkasteleminen avoimin mielin. Olisi tietenkin todellakin ongelmallista, jos joku yritys onnistuisi monopolisoimaan merkittävän osan ruokatuotannosta. Vastaus tähänkin ongelmaan olisi lisätä avoimuutta ja demokratisoida GM-tiedettä. Mitä enemmän geenimuuntelun tutkimusta rajoitetaan, sitä varmemmin homma pysyy vain muutaman voimakkaan ja lobbaamisessa taitavan avainpelaajan käsissä.

  10. Tämän hetken totuutta says:

    On turha lähteä kieltämään tilannetta, että kourallinen suuryrityksiä hallitsee GM- kasvien tuotteistamisen, ja tästä se ei tule muuttumaan mihinkään. Sama käytäntö on ns. tavanomaisessa jalostuksessa. Ei yliopistot kaupallista kasveja/siemeniä.
    Teoriassa tekniikalla voidaan päästä lähelle tavanomaisesit jalostettua tuotetta, mutta myös hyvin kauas siitä, yhdistämällä ominaisuuksia kasveista ja eläimistä, jotka luonnossa eivät voisi risteytyä. Ideana on myydä siemenet, torjunta-aineet ja lannoitteet samasta paikasta, kukaan yritys ei ole niin hullu että kehittäisi sellaisen kasvin, joka selviäisi mahdollisimman vähällä, ilman mitään kemianteollisuuden panoksia jne. Elleivät he lähde tavoittelemaan tilannetta, jossa kyseinen GM-siemen hallitse lopulta markkinoita, jolloin monipolistisella yrityksellä on kyky määrätä siemenen hinta. On siis pelottvaaa antaa muutaman yrityksen hallita isossa mittakaavassa ruoantuotantoon tarvittavia panoksia, kniikoita sekä lajikkeita. Kuka hallitsee ruokaa hallitsee myös maailmaa.
    Vaikka GM-kasveja haluttaisiin käyttää “humanitaarisiin syihin” , kaupallistamisen tekee aina yritys joka haluaa tehdä voittoa. Niinkuin ylen dokkarilta selvisi, nämä yritykset osaa kiertää kaiken mahdollisen lainpykälän, mikä tutkijan oikeuksiin tai sen kehittämän kasvin ja käyttötarkoitukseen liittyy. Intiassa on ollut meneillään itsemurha-aalto, johon paikalliset viljelijät ovat ajautuneet, koska ovat joutuneet ottaamaan velkaa Monsanton Round up-ready systeemin käynnistämiseen (siemen, torjunta-aine). Tulokset eivät ole olleet odotusten mukaisia ja velkakierteeseen jouduttuaan itsemurha on näyttänyt ainoalta ulospääsyltä. Round up resistenssin tiedetään jo siirtyneen joihinkin rikkaruohoihin gm-pelloilta. Entäs ne tapaukset, jossa gm-siementä on levinnyt naapurin pellolta (esi. USA:ssa), jonka perusteella yritys lähtee haastamaan viljelijää oikeuteen? Viljelijä on ehdottomasti voimattomin ja heikoin lenkki koko ruokaketjussa. Heidän oikeuksiensa kaventaminen esim siemenen säästämisen osalta, tai perinteisen luomutuotantomallin hävittäminen, olisi globaalilla tasolla erittäin riskialtista. Pelottavinta näiden yritysten osalta on heidän valtava rahamäärä liiketoimintansa edistämiseen, esim Monsanton liikevaihto on niin iso, että EU:lla ei olisi varaa olla jatkuvasti oikeustaistelussa Monsanton/Syngentan kanssa milloin mistäkin rikkeestä. Heidän lobbausvoimasa on rajaton.

  11. Mikee says:

    Toi vetoomus GMOn puolesta on mieleniintoinen.
    Katsoin summanmutikas muutaman 3400 allekirjoittaneista taustat. Käytin lähinnä LinkedIn
    Lieneekö sattuma että he joko työskenteli Monsantolle tai patenttioikeus konsulttifirmalle :)
    Otanta oli hyvin pieni. Alle 10. Mutta hauska sattuma. ehkä voittaisin myös lotossa tänään. harmi ettei ole tänään.

    Millä tavalla Seralini on epäpätevä, mutta nämä allekirjoittajat päteviä?

    • hannu says:

      Aika monta puolta tässä asiassa on, ja mielestäni pitää kummankin puolen varoa sitä, ettei ala liikaa julistamaan totuutena asioita.

      Se mitä itse haluaisin kyseenalaistaa, on se että miksi ihmisiltä halutaan rajoittaa vapautta päättää sitä mitä haluaa syödä. Ilman muuta joku saa maksaa ruoastaan enemmän jos haluaa sen olevan ei-GMO. Kyllä sen GMO ilmo pitää nyt ja aina tulla löydetyksi tuotteen tiedoista paikan päällä eli kaupassa.

  12. jensku says:

    Kysyisin, että miten geenimuunneltu ruoka voi olla hyväksi? Alustavissa tutkimuksissa (eläinkokeet) on todettu jo että GMO ruualla on yhteyksiä syöpään ja sisäelinsairauksiin, siksi merkinnät GMO raaka-aineiden käytöstä tuotteissa halutaan pimittää täysin.

    Selittäisitkö myös miksi vuonna 1998 soija-allergiat yleistyivät 50% (aika hurja luku), kun GMO soijan tuotanto levisi räjähdysmäisesti? Vastaavia lukemia ei oltu saatu 17 vuoteen!

    Mitenkäs sitten se, että Mosanto yms. OMISTAA siemenet, joka satoa varten PITÄÄ MOSANTOLTA (tai joltakin muulta yhtiöltä) OSTAA UUDET SIEMENET, viljelijä ei saa kerätä sadosta tulleita siemeniä talteen ja käyttää niitä, niinkuin on tehty niin pitkään kuin maata on viljelty. Viedäänkö tämä oikeus viljelijältä pois?

    Onhan geenimuunneltu ruoka ja sen syöminen tietysti hyvä keino vähentää maapallon ylikansoittumista kun vain rikkailla on varaa syödä gmo-vapaata ruokaa ja köyhät sairastuvat ja kuolevat ajan myötä. Hieno Maailma. Vain raha merkitsee.

    • Johan Lahtinen says:

      Mikäli viittaat ranskalaiseen tutkimukseen, sen toinen, vähemmälle huomiolle jäänyt tulos oli, että koirasrotat elivät pidempään kun joivat roundupilla sekoitettua vettä. Toisekseen, tutkimus oli aivan liian heikkolaatuinen jotta siitä voisi todet yhtään mitään geenimuuntelun suhteen. Lisää tästä: https://www.youtube.com/watch?v=OWQON4FzQo4

  13. Molekyyli says:

    Kirjoituksen uskottavuus on vähintäänkin kyseenalainen jos väittää että “Raakamaito ei ole yhtään sen terveellisempää kuin tavallinen maito”. Kyllä kaikki tutkijat tietävät, että kuumentaminen tuhoaa vitamiineja ja muuttaa entsyymien toimintaa. Näin tapahtuu myös maidon pastöroinnissa.

    • Lasse says:

      Minä en ainakaan halua (toimivia) lehmän entsyymejä omaan elimistööni. Tosin siitä pitää jo ruuansulatus huolen. Enemmän kuitenkin huolettavat maidossa olevat bakteerit, jotka onneksi pastörointi tappaa.

      Artikkeli oli mainio! “Perinteinen” kasvijalostushan perustuu lähinnä tuuriin, säteilytykseen ja muihin mutageeneihin, joilla pyritään summanmutikassa tuottamaan toivottuja mutaatioita. Vehnäkin on ties kuinka monen luonnollisen kasvin epäsikiö, mutta eipä GMO:n vastustajat ole sitä ajamassa pois pelloilta.

  14. Anomuumi says:

    @jensku

    “There is no evidence that GM crops actually pose risks that are even a small fraction of the risks encountered daily from the naturally occurring plant allergens.”
    Viite: http://jxb.oxfordjournals.org/content/54/386/1317.full

    Monsanto on kaupallinen yritys, jonka tarkoitus on maksimoida tuotto. Argumenttisi on liiketaloutta, ei geenimuuntelua koskeva. Toinen puoli asiaa tietysti on se, että sääntely pakottaa geenimuunnellut siemenet yksivuotisiksi estämään tappajamutanttikasvien maailmanvalloitusta.

    @Molekyyli

    Terveellisyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin elintarvikkeen vitamiinisisältö. Raakamaidosta löytyy mm. suolistomyrkkyjä tuottavia stafylokokkeja sekä vaarallisia taudinaiheuttajia, kuten salmonella, kampylobakteeri, listeria ja ehec-bakteeri. Jokainen voi henkilökohtaisesti arvioida kummalla on suurempi terveydellinen vaikutus.

  15. Eero Tillanen says:

    Ai että GM-lajikkeet eivät leviä muualle luontoon? Vai niin:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/karannut-gmo-vehn%C3%A4-ravistelee-yhdysvaltojen-vienti%C3%A4-1.40556
    “Oregonilaiselta pellolta Yhdysvalloissa löytyi keskiviikkona karannutta geenimuunneltua vehnää. Karkulaisesta voidaan puhua, sillö gm-vehnää ei ole hyväksytty missään viljelyyn. Vehnän ostajat reagoivat heti. Japani ja Etelä-Korea jäädyttivät viljanostot Yhdysvalloista.”

    Jospa te GMO:n kritiikittömät ihailijat tosiaankin voisitte pysyä niissä itse vaatimissanne faktoissa, se olisi jo hyvä alku. Sitten, mitä tulee GM-lajikkeiden turvallisuuteen, niin tiedossa on (toivottavasti) teilläkin, että siirretyt geenit aktivoivat ja passivoivat toisia geenejä ja tällainen ketju voi olla pitkäkin. Tuloksena on paljon vieraita proteiineja ja mikä vielä pahempaa, näiden avaruudellinen laskostuminen (engl. folding) voi olla vääränkätistä, jolloin ne voivat aiheuttaa erittäin vakavia sairauksia. Esimerkkinä tällaisesta jo tapahtuneesta vahingosta prionit, mitkä aiheuttivat hullun lehmän tautia naudoilla ja Creutzfeld-Jakobin tautia näiden nautojen lihaa syöneillä ihmisillä. Tämä ei ollut GM-lajikkeen aikaansaannosta, mutta vastaavaa voi tapahtua niidenkin kohdalla.

    Lääkkeistä löydetään jatkuvasti uusia haittavaikutuksia, vaikka niissä on usein vain yksi, tarkasti kontrolloitavissa oleva vaikuttava molekyyli. GM-yritykset kuitenkin valehtelevat, ettei GMO-lajikkeissa muka ole mitään riskiä, vaikka uusia molekyylejä syntyy useita. GM-yritykset myös valehtelevat, että geenimanipulointi on aivan samanlaista kuin perinteinen kasvinjalostus. No hyvä, kertokaapa se perinteisen kasvinjalostuksen menetelmä, millä meduusan bakteerien Luciferin-geeni on onnistuttu siirtämään kasviin. Tämä geenihän saa aikaan meduusan bioluminenssin:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Luciferin

  16. Molekyyli says:

    Raakamaidossa ei ole bakteereita vaan se on steriiliä. Kaikki bakteerit joista tässä nyt puhutaan tulevat navetasta ja ovat seurausta tehotuotannon huonosta hygieniasta. Näin ollen maito on pakko kuumentaa.

  17. Tommi Nieminen says:

    @ molekyyli.

    Millä ihmeen perusteella raakamaito olisi steriiliä?

    Huono hygienia toki aiheuttaa valtaosan raakamaidonkin terveysriskeistä mutta tehotuotannolla ja raakamaidolla on hyvin vähän tekemistä keskenään. Tavallisesti raakamaitoa myyvät tilamyymälät jotka ovat yleensä vieläpä ns. luomutiloja.

  18. Teoria hieno, käytäntö surkea says:

    Pelkästään tieteellisestä näkökulmasta asia tietysti näyttää eriltä kuin mitä se siteen käytännössä on. Tämä siksi että yksikään rehellisesti objektiivinen tieteenharjoitta ei ole osallisena GMO bisneksessä jota pyörittää ja jonka puolesta lobbaa vain kourallinen monikansallisia yrityksiä.
    Asia voisi olla toisella tolalla, jos GMO tutkimus ja tuotanto olisi kansallisissa ja oikeasti ja oikeaan tieteeseen tukeutuvissa käsissä.
    GMO viljely jenkkilä malliin on vain koko ajan syvenevät monttu, viljelijät ovat velkaorjia ja ruoanlaatu ei kuitenkaan huomattavassa määrin parane. Se on oikeastaan kuin huumaus aineiden katukauppa, puhtaasta alkutuotteesta on katukaupassa jäljellä tuskin 10 % ja tuottajat ja käyttäjät on koukutettu halpaan kamaan. Sama asia GMO tuotannossa, sinänsä hyvistä lähtö raaka-aineista tuotetaan kemikaaleja täyteen ammuttua mössöä.
    Aivan yhtä hyödyllistä kuin olisi alkaa kehittelemään synteettistä kanamunaa, asia jonka kana pyöräyttää luonnostaan. Asiassa ei ole järjen häivääkään.
    Tietysti nänä 3400 tiedemistä mukaan lukien ne 25 nobelistia voisivat sitten keskittää sen voimansa sen todellisen ongelman hoitamiseen eli valvomaan GMO-teknologia tehokasta ja hyödyllistä käyttöä, jota nykyisellään juurikaan on edes olemassa.
    GMO-teknologia monikansallisten yhtiöiden käsissä on yhtä hyödyllistä ja turvallista kuin pyromaani palomiehenä.

Jätä kommentti Teoria hieno, käytäntö surkea

Click here to cancel reply.

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia