Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Verokarhu arvonlisämetsällä

Tavallinen ruskea verokarhu (Ursus Arctos Tributum). Kuva Malene Thyssen

Arvonlisävero täyttää ensi vuonna 20 vuotta Suomessa. Kulutusverot, joihin esimerkiksi alv kuuluu, tuottivat valtion kassaan 26,8 miljardia vuonna 2011. Suomen yleinen arvonlisäverokanta on kansainvälisessä vertailussa korkeahkoa keskitasoa. Euroa käyttävistä maista Suomi on veroineen huippuluokkaa. Valmisteverotuksessa Suomi loistaa tilastojen kärjessä erityisesti alkoholin osalta.

Jokainen veronkorotus on kriittinen nykyisessä taloustilanteessa. Järki-lehti ei ole unohtanut toukokuussa julkaistua Valtionvarainministeriön ”Talouspolitiikan Strategia 2013” -raporttia, jossa ehdotetaan arvonlisäverokantojen yhtenäistämistä 22 prosenttiin. Laskimme, kuinka paljon elämä sen jälkeen kallistuisi, jos raportin visio menisi läpi.

Alv kallistaa kaikkea

Nykyisin Suomessa on käytössä yleinen arvonlisäverokanta 24 prosenttia ja kaksi alempaa luokkaa, 10 ja 14 prosenttia. Pienimpään luokkaan kuuluu muun muassa lääkkeet, kirjat, elokuvaliput, matkaliput, hotellit ja kulttuuripalvelut. 14 prosentin luokkaan kuuluvat elintarvikkeet, rehu sekä ateriapalvelut. Suomi noudattaa EU:n linjaa lisäluokkien kanssa, joita käytetään alvin kaltaisen tasaveron tasapainottamiseen. Kulutusta pyritään ohjaamaan sekä hintatasoa välttämättömissä hyödykkeissä laskemaan. Alvien yhtenäistämistä on puollettu esimerkiksi hallintokulujen vähentämisen ja selkeyden vuoksi.

”Talouspolitiikan strategia 2013” – raportti ehdottaa yhtenäistetyn alvin tasauksen yhteydessä tukien sitomista indeksiin, jolloin kasvava hintataso kasvattaisi tukia samassa suhteessa. Raportin laskelmat eivät huomioi tuettomia työntekijöitä – niitä pienituloisia, joita Suomessa lienee eniten – ostovoiman laskuindeksiä lukuun ottamatta. Ostovoiman laskua ei pidetä silti huolestuttavana, koska yleinen alv-kanta laskisi.

Suomessa alkoholin hintataso on 170 prosenttia EU:n keskimääräisestä hintatasosta. Väkevässä alkoholissa verojen osuus hinnasta on suurempi kuin esimerkiksi tupakassa. Tupakka-askin hinnasta kulutusverot yhteensä kattavat 79 prosenttia.

Elämä esimerkkiperheissä

Otetaan esimerkkitaloudeksi nuoren pariskunnan talous, ei lapsia. Ruokakaupasta saatavien hyödykkeiden kulutus olkoon tässä laskelmassa noin 100 euroa viikossa, sisältäen 70 euron edestä 14 prosenttiluokan tuotteita ja 30 euron edestä täyden alvin tuotteita. Siirtämällä kaikki hinnat uuden alvin alle, kauppakassi kallistuisi ruoan puolelta lähes viisi euroa viikossa ja laskisi suuremman veroluokan hyödykkeissä vain 50 senttiä. Satasen kassin uusi hinta olisi 104,40 euroa. Esimerkkitalouden kulut kasvaisivat noin 17 euroa kuukaudessa tältä osin, muutaman satasen vuodessa.

Kauppakassi ei kerro kaikkea. Voidaan lisätä laskuihin, että nuoripari kävisi kerran elokuvissa kuun aikana ja matkustaisi junalla yhden menopaluun Helsinki – Turku väliä. Molemmat tuotteet ovat alimmassa alv-luokassa. Elokuvalippu 3D-näytökseen viikonloppuna maksaa Helsingissä 14,50 euroa. Uusi hinta lipulle olisi 16,10 euroa. VR velottaisi noin neljästä kahdeksaan euroa enemmän (nykyinen hinta Hki – Tku on päivisin noin 31 – 35 euroa). Jos ravintolaan mielii kuun aikana, suunnan voi päätellä. Ravintolatkin kuuluvat alimman veroluokan piiriin. Samoin lääkkeet. E-pillereistä nuoripari maksaisi parikymmentä euroa enemmän vuosittain.

Taloussanomat julkaisi viime talvena laskelman lapsiperheen minimimenoista. Luvut perustuivat Kuluttajatutkimuksen julkaisuun vuodelta 2010. Ruokaan laskettiin menevän 866 euroa kuukaudessa. Terveys, hygienia, vaatetus ynnä muut saivat taulukossa oman kohtansa, joten niitä ei tarvitse ruokakassin hinnassa huomioida. Uudella veroluokalla ruokalasku olisi hinnaltaan 926,80 euroa. Vuodessa se tekisi jo 720 euroa lisää.

Vaatetus, henkilökohtainen hygienia ja sähkö maksoivat julkaisun mukaan 330 euroa kuukaudessa sisältäen 24 prosentin arvonlisäveron. Summa tulisi uudistuksen jälkeen olemaan 324,60 euroa. Kulut laskisivat näiltä osin noin 65 euroa vuodessa.


 

Suomi on kova kulutusverottaja

Vaikka arvonlisävero lisää hintaa lähes kaikissa hyödykkeissä, ei hintatason korkeus johdu siitä yksinään. Kulutusverot pitävät sisällään valmisteverot, joita tuttavallisemmin kutsutaan niiden hyödykekohtaisilla nimillä tupakkaveroksi, makeisveroksi tai energiaveroksi ynnä muiksi. Alkoholissa ja tupakassa valmisteverot ovat yli 50 prosenttia hinnasta. EU säätää minimit valmisteveroille, mutta esimerkiksi viineissä ei valmisteveron vähimmäismäärää ole. Suomessa viinin valmistevero on noin 28 prosenttia. Suomessa alkoholin hintataso on 170 prosenttia EU:n keskimääräisestä hintatasosta. Väkevässä alkoholissa verojen osuus hinnasta on suurempi kuin esimerkiksi tupakassa. Tupakka-askin hinnasta kulutusverot yhteensä kattavat 79 prosenttia. Valmisteveroilla pyritään korvaamaan tuotteiden haitoista seuraavia kuluja tai ympäristövahinkoja.

Kuluttajia kannustetaan julkisen liikenteen käyttöön erityisesti kaupunkialueilla, mutta arvonlisäveron tasaus 22 prosenttiin nostaa hintaa taas tällä suunnalla. Aikuisen seutulippu kuukaudeksi pääkaupunkiseudulla kustantaisi 95,80 sijasta 106,25 euroa.

Sähkön kuluttajahinta on Suomessa kuitenkin varsin matala verrattaessa muihin EU-maihin. Kotitaloussähkön hinnasta 30 prosenttia on veroa. Energiaveron alle kuuluu sähkön lisäksi autojen polttoaineet, joiden kulutusverotuksessa Suomi on keskimääräistä korkeammalla, jääden kuitenkin esimerkiksi Alankomaiden ja Italian alle.

Mikä olisi ideaali alv-luokka?

Valtionvarainministeriön raportti laskee, että alv-luokkien tasaaminen toisi valtion budjettiin 1,17 miljardia euroa lisää. Kun huomioidaan kasvavat menot tukien ja eläkkeiden indeksikorotuksissa, summa pienenee 307 miljoonaan euroon. Jos käytetään pohjalla valtionvarainministeriön raportin taulukon 7 lukuja, voidaan laskea arvonlisäveron nykyinen tuotto. Seuraavat laskelmani eivät huomioi ostovoiman laskua tai nousua eikä tukien nostamiseen vaadittavia varoja.

Arvonlisävero tuottaa valtionvarainministeriön antamien lukujen mukaan noin 17,3 miljardia euroa. Ajatellaan, että muutetaan alv-kanta yhtenäiseksi ilman lisättyjä tuottoja tai tulon menetyksiä valtiolle tuosta 17 miljardista. Uusi, yhtenäistetty arvonlisäverokanta olisi 20,6 prosenttia. Arvonlisäveroluokkien yhtenäistäminen on kuitenkin vielä harvinainen käytäntö Euroopassa. Tanska on ainoa EU-maa, jossa ei ole yhtäkään alennettua luokkaa. Yhdeksässä EU-maassa on yksi alennettu alv-luokka.

20,6 prosentin arvonlisäverolla esimerkkiperheen kulut nousisivat silti 480 euroa vuodessa. Nuoren parin kauppalasku kasvaisi 211 euron sijasta 154 euroa.

Ei kelpaa vieläkään. Jos budjetista leikattaisiin noin miljardi, olisi tässä mallissa varaa ottaa mukaan alennettu alv-luokka esimerkiksi ruoalle ja lääkkeille. Ongelmat taitavat olla kuitenkin paljon syvemmällä kuin arvonlisäveron suuruudessa.

Vaikka arvonlisäveroluokkien yhtenäistäminen ei liene ajankohtaista vielä puolueiden julkisen vastustuksen vuoksi, raportti siitä on jo tehty valmiiksi. Ja se pitää noteerata, koska valtionvarainministeriö ei teetä näitä raportteja turhan takia. Jos teettää, taisin keksiä juuri muutaman säästökohteen.


 

Jutun laskelmissa ja tiedoissa on käytetty lähteinä valtionvarainministeriön raporttia ”Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset 5/2013, talouspolitiikan strategia 2013” ja Veronmaksajien keskusliiton raporttia ”Kiristysten aika, kulutusverot meillä ja muualla” vuodelta 2012.

Kirjoittajasta: Sari Niemi

Kirjoittaja on liberaali yhteiskuntakriitikko. Uudistusmielialan ohella kiinnostuksen kohteina ovat filosofia, kulttuurintutkimus, eläinten oikeudet sekä vapaustaistelu.

3 comments

  1. Kari says:

    “Tanska on ainoa EU-maa, jossa ei ole yhtäkään alennettua luokkaa. Yhdeksässä EU-maassa on yksi alennettu alv-luokka.”

    Kiintoisaa, kuvittelin, että Virossa olisi ollut yhtenäinen kanta. Onko tietoa mitä noissa “melkein yhtenäisissä” verotetaan alemmalla kannalla? Lääkkeitä?

    Kari

    • Sari Niemi says:

      Olisi todella mielenkiintoista tietää! Nopealla googlaamisella en löytänyt alennetun verokannan tuotteita, joten etsintä jatkuu. Elintarvikkeet voisi olla lääkkeiden ohella alennetussa kannassa – kuten monissa EU-maissa – mutta en ole varma tästä nyt. Selvitetään!

  2. Useimmissa hyödykkeissä hinta määräytyy kuluttajan maksuhalukkuuden eikä suinkaan tuotantokustannusten mukaan, jolloin arvonlisäveron korotus ei välttämättä siirry ollenkaan tai ainakaan täysimääräisesti hintoihin. Toki veromuutoksella on helppo perustella hinnankorotus (eli korottaa kuluttajan maksuhalukkuutta), mutta odotettavissa on myös myyjän ja teollisuudenalan katteiden laskua. Tältä pohjalta esittämäsi kustannuslaskelmat eivät ole täysin päteviä.

    Arvonlisäverokeskustelussa olisi syytä muistaa vasemmistopopulistisen ruoan hinta -diskurssin lisäksi myös se, että alvi on ainoa tehokas tapa verottaa ulkomaisten tuotteiden hankintaa, erityisesti kaukoidässä valmistetun elektroniikan ja muun krääsän osalta. Mikäli verotuksen painopiste saataisiin siirrettyä työn verotuksesta nykyistä enemmän kulutuksen verottamiseen, voisi myös kotimainen teollisuus säilyttää nykyistä paremmin kilpailukykynsä niin kotimaassa kuin viennissäkin.

    Omaa kantaani en kantojen yhtenäistämisestä ole vielä muodostanut, mutta ainakin periaatteessa erilaisten kantojen lukumäärää olisi hyvä minimoida ihan selkeyden nimissä. Voisiko ratkaisuna olla yhteinen verokanta, mutta joidenkin palveluiden tai tuoteryhmien vapauttaminen verosta kokonaan? Vaihtoehtona peruselintason turvaamiseen on veroprosenttikikkailun lisäksi myös perustulo, joka myös työssäkäyviä pienituloisia. Ratkaisuna se on yksinkertainen ja tehokas, ja nähdäkseni myöskin välttämätön, jotta Suomen huoltosuhde saadaan pidettyä kestävällä pohjalla, sillä nykyisellä sosiaaliturvamallilla pysyvä syrjäytyminen on jo hälyttävän yleistä.

Jätä kommentti

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia