Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close

Yrittäjien Suomi

Työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista ja parannuksista on ollut paljon keskustelua julkisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste Suomessa oli 8,8 %, joka on hiukan suurempi kuin edellisvuonna. Uutta yrittäjyyttä kaivataan Suomessa jatkuvasti lisää talouskasvun hidastuessa. Ajatuspaja Liberan tuore ”Umpikujassa” raportti haastoi AY-liikkeitä ja kehitti keskustelua työmarkkinasääntelyn tarpeellisuudesta. Vielä uudempi The Equality Dilemma – The Lack of Female Entrepreneurs in Nordic Welfare States -analyysi taas pohtii, miksi pohjoismaissa ja Suomessa on naisyrittäjyyttä niin paljon vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin.

Järki-lehti kysyi 11 nykyiseltä tai entiseltä pienyrittäjältä, mitä mieltä he ovat yrittämisestä Suomessa ja minkälaisia parannusehdotuksia heillä itsellään olisi. Osa vastaajista halusi pysyä nimettömänä itsensä tai yrityksensä puolelta.


 Yrittäjä haluaa olla itsenäinen

Yrittäjän oma muki. Kuva: TheMuuj (flickr)

Pyysin yrittäjiä kertomaan, mitä positiivisia puolia he näkevät yrittämisessä Suomessa. Kysymys oli selvästi hankalampi kuin negatiivisten puolien luettelu, koska vastauksia Suomessa yrittämisen positiivisista puolista tuli vain muutama. Osa myönsi, ettei tiedä yrittämisestä muualla, joten erottelu oli hankalaa. Moni vastaaja kuitenkin korosti universaalisti halua olla oma pomonsa, toimia omilla ehdoilla ja aikatauluillaan sekä vaikuttaa itse suoraan omaan menestykseensä. Suomessa nähdään positiivisena se, että suomalainen työvoima on osaavaa ja perusinfra toimii hyvin. Yrittämisen vaikeuden vastapainona positiivisiksi puoliksi nähtiin se, että yrittäjiä kuitenkin autetaan. Alv-vähennykset mainittiin kerran, samoin starttiraha pariinkin otteeseen. Starttiraha nähtiin positiivisena apukeinona, jonka poistamista kukaan ei suoraan ehdottanut. Yritystukia ei kukaan puolustanut ja niitä lähinnä kritisoitiin. Avunsaanti aiheutti ristiriitaisia mielipiteitä, mutta moni koki Suomen toimijoiden yrittävän auttaa byrokratian kanssa.

- Virkamiehet tuntuvat hoitavan hommansa OK olematta yltiöpäisen virkaintoisia, mainitsee nimettömänä pysyvä kauppayrittäjä, joka on toiminut yrittäjänä jo yli 15 vuotta.

Samaa mieltä on taidealalla toimiva yrittäjä, OMANIMI Productions Oy:n perustajaosakas, joka antaa kiitosta yrittäjien palveluille, joista saa apua tai voi hakea rahoitusta. Hänen mielestään on positiivista, että raportointia on tehty helpommaksi olemassa olevalle yritykselle nettipalveluiden ansiosta. Hän korostaa kuitenkin, ettei kannata minkäänlaisia yritystukia markkinavääristymien vuoksi, vaikka näkeekin positiivisena yrittäjien auttamisen. Hän toimii osa-aikaisena yrittäjänä tällä hetkellä.

Siivousalan toiminimiyrittäjänä alle vuoden toiminut Stefan Holm, tmi Puhdas Vapaus, mainitsee mielekkyyden kasvavan, kun saa itse toimia: 

- Jopa niinkin banaali asia kuin siivous muuttuu mielenkiintoiseksi, kun siinä saa käyttää vähän luovuutta. Oikeastaan ihmettelen, mikseivät useammat huonopalkkaiset siivoojat ryhdy taistoon riistäviä työnantajiaan vastaan rupeamalla kilpaileviksi yrittäjiksi.


  Yrittäjän elämää hankaloittaa kalleus, vapauden puute ja byrokratia

 Negatiivisia puolia oli helpompi löytää. Vastauksissa loisti vaatimus alhaisemmista veroista ja varsinkin itsenäisyydestä, jonka toteuttamista sääntely ja byrokratia vaikeuttaa. Bittirahayrittäjä Henry Brade, Prasos Oy, mainitsee vapauden puutteen: 

- Suomessa mm. työehtosopimukset ovat äärimmäisen säädeltyjä eikä nykyinen taloustilanne vastaa realiteeteiltaan sitä tasoa, millä työehtosopimukset työntekijöiden kannalta ovat. Tämä malli on luonut kannustimet kaikenlaisiin kiertoteihin, joita yritykset käyttävät saadakseen halpaa työvoimaa: palkattomat harjoittelijat, kelan tukemat työntekijät, vuokratyövoima ja niin edelleen. Ongelma ei ole pelkästään siinä, että yleissitovat työehtosopimukset eivät vastaa nykyisiä realiteetteja, vaan siinä, etteivät ne koskaan vastaa täysin realiteetteja. Tämä johtuu siitä, että realiteetit taloudessa laajemmalti muuttuvat kokoajan ja erityisesti ne muuttuvat yksittäisissä yrityksissä.

Vapautta kaipaavat lähes kaikki muutkin vastaajat, vain yksi vastaaja ei mainitse vapautta vastauksissan, mutta kritisoi byrokratiaa kyllä kovin sanoin.

Liian tiukoista yleissitovista työehtosopimuksista ja korkeista veroista jakavat huolen kuudesta kahdeksaan vuotta yrittäjänä toiminut pelialan yrittäjä Henri Heikkinen, nykyinen osakas Triple Sec Entertainmentissa; kymmenen vuotta IT-yrittäjänä toiminut Jouni Flemming, Macecraft Oy sekä kolme vuotta yrittäjänä toiminut, nykyään entinen yrittäjä Jari Metsälä. Flemmingin mielestä kalleus on suuri kompastuskivi Suomessa. Metsälä on ollut mukana parissakin yrityksessä ja perustelee työllistämisen kalleutta:

- Palkkaamisen helpottaminen olisi todella hyödyllistä yrittämiselle. Nykyisin työntekijän palkkaaminen on liian iso riski ja kuluerä. Riski siinä mielessä, että irtisanomisesta on tehty ihan liian vaikeaa ja kuluerä siinä mielessä, että palkkaamisen sivukulut ovat prosentuaalisesti hurjia.

Metsälän mielestä suurten yritysten suosiminen tulee lopettaa poistamalla yritystuet, helpottamalla lupavaatimuksia, laskemalla veroja ja mm. byrokratiaa höllentämällä.

Nimettömänä pysyttelevät IT-alan yrittäjät ovat samaa mieltä byrokratiasta. Toinen on vasta aloittanut toiminnan, toinen on toiminut yrittäjänä jo kymmenen vuotta. Tuore yrittäjä ei ole päässyt vielä hommiin, koska aikaa on pitänyt käyttää ”tappelemiseen vaikka mistä.”, joka pitää sisällään ainakin lakisääteiset vakuutukset, yrittäjän eläkkeet ja starttirahaan vaadittavat tuloennusteet. Kokeneempi yrittäjä toivoisi, että ”edes joku taho” haluaisi sijoittaa Suomeen ja vaatii veroilmoitusten selkeyttämistä. Hänen mielestään Suomi ei ole tällä hetkellä ympäristö, jossa yrittäjyys voisi kukoistaa. Molemmat haluavat myös vapaammat työehtosopimukset. 

- Yleissitovien TES:ien ja muiden työttömyyttä lisäävien järjestelyjen purkaminen olisi välttämätöntä. Yrittäjänä sen tietää, että voi kaataa miten paljon rahaa tahansa ulkomailla toimivalle operaattorille, että jokin asia tulee tehtyä ja se on aina halvempaa kuin suomalainen työvoima, kertoo kokeneempi IT-yrittäjä.

Holm kritisoi byrokratiaa ankarasti, koska jokaisen yrittäjän tulisi Suomessa olla oman osaamisalansa lisäksi vielä hyvä paperinpyörittäjä, jotta selviää alun ylitse. Hän ei ole saanut tarpeellista apua yritysneuvojilta, koska neuvot ovat välillä ristiriidassa. Holm epäilee, onko byrokratia liian epäselvää jopa asioiden parissa työskenteleville henkilöille.

Pari vuotta mainosalan yrittäjänä toiminut Vesa Äijälä, tmi Kultainen Välähdys, kertoo, että hänellä kesti noin kuukausi perustaa yritys, koska eri nimikkeiden selvittäminen ja rekistereihin rekisteröityminen vei aikaa. Hänen mielestään yrittäjän tulisi voida rekisteröityä patentti- tai tuotesuojarekisteriin omien tarpeiden mukaan myöhemmin, eikä hoitaa kaikkea heti aloittamisen hetkellä. Täytettävä paperimäärä voisi olla yksinkertaisempi ja selkeämpi.


 Mitä muutoksia yrittäjät itse haluavat?

Negatiivisten puolien luettelussa tuli ilmi jo tärkeimmät kohteet, joissa muutosta toivotaan: verot, yleissitovat työehtosopimukset ja aloitusbyrokratia. Alpi Virtanen on toiminut yrittäjänä yhdeksän vuotta, joista neljä vuotta päätoimisena. Hän työllistää itsensä lisäksi kolme henkilöä täyspäiväisesti. Virtanen jakaa kaikki edellä esitetyt mielipiteet kalleudesta ja byrokratiasta. Myös hänen mielestään nykyinen politiikka suosii suuryrityksiä pienten kustannuksella ja sääntelyä tulisi ehdottomasti purkaa:

- Monelle alalle yrittäjäksi päästäkseen tarvitset erinäisiä lupia ja hyväksyntöjä. Sääntely aiheuttaa myös sen, että useille aloille yrittämään päästäkseen tarvitsee suuren alkupääoman tai ison velkariskin. Sääntelystä suurin osa suosii aivan suoraan suuria yrityksiä. Yritystuet vääristävät kilpailua. Sopimusvapautta rajoitetaan lainsäädännöllä rajusti. Rakennus- ja kaavamääräysten järkeistämisellä ja karsimisella autettaisiin myös monien eri alojen yrittäjiä. Piensahureiden markkinoita tappava rakennuspuutavaran CE-merkintäpakko on hyvä esimerkki viimeaikaisista yrittämisen edellytyksiä heikentävistä päätöksistä, joita ei olisi pitänyt koskaan tehdä.

Kauppayrittäjä toivoo ALV:ien tasaamista, Metsälä markkinoille pääsyn helpottamista, Flemming ja taideyrittäjä yrityksen pyörittämiseen liittyvien kulujen alentamista työntekijäkuluista ja veroista alkaen. Uuttakin yritystä visioiva Heikkinen tiivistää pääpointit:

- Ei pidä ajatella yrittäjiä yhtenä eturyhmänä, joiden asemaa tulisi parantaa. Kaikki sääntelyn, verojen ja valtion roolin vähentäminen ylipäänsä auttaa yrittäjiä siinä missä muitakin. Yritysverotus sellaiseksi, ettei veroa mene jos voittoja ei nosteta yrityksestä pois.

Myös toinen nimettömistä IT-yrittäjistä vetoaa verojen laskun tarpeellisuuteen kaikkien kannalta, koska jokainen tarvitsee asuntoa, ruokaa ja sähköä. Tuore IT-yrittäjä valitsee ensisijaiseksi muutoskohteekseen työehtosopimuksien yleissitovuuden poistamisen:

- Ainakin PK-yrittäjän ja työntekijän tulisi voida sopia vapaasti työehdoista. Tällä hetkellä itselläni on töitä enemmän kuin tekijöitä ja itse asiassa tekijöitäkin olisi. Työntekijöiksi minulla ei ole varaa vielä palkata ketään palkkaamisen kalleuden vuoksi. Seurauksena on se, että töitä jää tekemättä ja sopivat työntekijät jäävät työttömiksi.

 Brade on samaa mieltä ensisijaisuudesta:

- Työmarkkinoiden vapauttamista vaadin ensisijaisesti. Käytännössä toimisi vaikka yleisten ja sitovien työehtosopimusten huomattava löysentäminen – ideaalisesti jopa poistaminen. Kaikki muu on tähän verrattuna toissijaista.

Holm ja Äijälä mainitsevat ensisijaisena parannusehdotuksena perustulon käyttöönoton. Se auttaisi muitakin kuin yrittäjiä – samoin kun edellä mainitut verojen alennukset. Molempien tärkein peruste kannattaa perustuloa, on tukiviidakon purkaminen ja byrokratian vähentäminen. Äijälä toivoisi yrittäjien tukevan toisiaan enemmän, koska yrittämisen oppii parhaiten itse yrittämällä. Hän toivoisi tarvekohtaisemmin räätälöityjä yrittäjäkursseja, koska esimerkiksi toiminimiyrittäjä ei tarvitse heti tietoa osakeyhtiön perustamisesta. Holm ehdottaa, että arvonlisäverovelvollisuuden voisi nostaa esimerkiksi 100 000 euroon, koska tällä hetkellä pientuloiselle, aloittelevalle yrittäjälle moni maksu tai perintä on jo toimintaa vaikeuttava:

- On suoraan sanottuna yhtä helvettiä joutua laskemaan kelan tulorajoja sekä tekemään jatkuvasti selvityksiä tuloista, joita ei juuri ole tai jotka ovat niin epäsäännöllisiä, ettei niistä ota itsekään selvää. Väite, että Suomessa rangaistaan työnteosta, on muuttunut minulle fraasista todellisuudeksi.


 Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia vastauksia laajempi kysely toisi. Jutun pienyrittäjät edustavat hyvin erilaisia ihmisiä, yrityksiä ja yritysmuotoja, joten kenties he eivät ole ajatuksiensa kanssa mitenkään yksin. Pyysin lopuksi jokaista yrittäjää kuvailemaan yrittäjyyttä Suomessa yhdellä adjektiivilla. Vastaukset sain yhdeksältä yhdeltätoista. Yrittäjyys Suomessa on yrittäjien mukaan toiveikasta, mahdollista, kyseenalaista, ristiriitaista ja jopa kafkamaista.

Voiton vei kuitenkin yksi adjektiivi. Neljä yrittäjää oli toisistaan tietämättä samaa mieltä:
yrittäminen Suomessa on haastavaa.


 

Kirjoittajasta: Sari Niemi

Kirjoittaja on liberaali yhteiskuntakriitikko. Uudistusmielialan ohella kiinnostuksen kohteina ovat filosofia, kulttuurintutkimus, eläinten oikeudet sekä vapaustaistelu.

Ei kommentteja.

Jätä kommentti

Comment form

Kaikki tähdellä(*) merkityt kentät ovat pakollisia