Järki-lehti

Hyvin löydetty!

Järki-lehti on uusi järkevien ihmisten aikakauslehti. Järki-lehti keskittyy ottamaan asioista selvää ja tarjoamaan faktat faktoina. Järki-lehti ei ole kenenkään äänitorvi, vaan pyrkii ideologioiden ja valmiiden vastauksien sijaan tarjoamaan mielenkiintoista ja ajatuksiaherättävää luettavaa kenelle tahansa.

Open Close
  • Aikamme haasteita
    Ilman ajattelua ei ole mahdollista kyseenalaistaa. Ihminen, joka ei kysy kysymyksiä on haavoittuvainen.
  • Lääkehuume vai huumelääke – Lääkekannabis herättää keskustelua
    Suomessa lääkekannabikseen erityisluvan vuodeksi kerrallaan myöntää Fimea lääkärin kirjoittamaa reseptiä vastaan. Johan Kustonen sai omansa toukokuussa. Usean vuoden prosessi monien erilaisten lääkkeiden testailun kanssa johti lopputulokseen, että kipulääkityksenä tässä tapauksessa kannabis toimii vahvoja keskushermostoon vaikuttavia särkylääkkeitä paremmin.
  • Juuri keksimäni salaliittoteoria
    Ihmisen yritys saada yliote kanssaihmisistä on aina ollut läsnä yhteiskunnissa, primitiivisimmistä moderneihimpin.

03/2015

  • Juuri keksimäni salaliittoteoria

    Ihmisen yritys saada yliote kanssaihmisistä on aina ollut läsnä yhteiskunnissa, primitiivisimmistä moderneihimpin. Tätä todistaa pienessä mittakaavassa lasten käyttäytyminen hiekkalaatikolla, mutta isommassa mittakaavassa vaikka uskontojen ja valtioiden synty.

  • Aikamme haasteita

    George Orwell kuvailee kirjassaan 1984 newspeakia. Kieltä, joka on suunniteltu rajoittamaan ajattelua. Ilman ajattelua ei ole mahdollista kyseenalaistaa. Ihminen, joka ei kysy kysymyksiä on haavoittuvainen. Hän tekee, mitä käsketään ja uskoo, mitä sanotaan.

02/2015

  • Lääkehuume vai huumelääke – Lääkekannabis herättää keskustelua

    Suomessa lääkekannabikseen erityisluvan vuodeksi kerrallaan myöntää Fimea lääkärin kirjoittamaa reseptiä vastaan. Johan Kustonen sai omansa toukokuussa. Usean vuoden prosessi monien erilaisten lääkkeiden testailun kanssa johti lopputulokseen, että kipulääkityksenä tässä tapauksessa kannabis toimii vahvoja keskushermostoon vaikuttavia särkylääkkeitä paremmin.

  • Talouskasvu, tuo sosialismin ongelma

    Markkinatalous on, kuten nimikin kertoo, markkina. Sen tarkoitus ei ole kasvaa, sen tarkoitus on mahdollistaa kaupankäynti. Talouskasvu on usein tervetullut ilmiö, kun kaupasta syntyy lisää arvoa, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole.

  • Pyöräilystä ja ihmisluonnosta

    Ryhmiin jakautuminen ja asioiden politisoiminen on hirveän vahvasti ihmisluonnossa. Homo sapiens on sosiaalinen eläin, ja ihmiset jakautuu toisiaan vihaaviin heimoihin luonnostaan. Peliin kuuluu, että kaikki provosoi toisiaan ja pyrkii provosoitumaan. Huomio siirtyy muiden ihmisten elämästä ja terveydestä siihen, että voi omahyväisesti todistaa muiden olevan väärässä ja oman heimon oikeassa.

01/2015

  • Planeetanlaajuinen pommiuhka

    Hiilidioksidikeskustelu tuntuu siltä kuin olisimme epätodennäköisen pommiuhan alla. “Jokin” merkki on annettu, että “jotakin” tapahtuu, mutta yksityiskohdista ei tiedetä. Jos tilanteeseen ei reagoida, voi seurata vakava katastrofi. Toisaalta, jos muodostamme turhan hysterian, käy kuin pojalle, joka huusi susi.

10/2014

  • Oppimistyylit ja oppimistyylitestit ovat huuhaata

    Auditiivinen oppija oppii parhaiten kuuntelemalla, kinesteettinen tekemällä ja visuaalinen katsomalla ja lukemalla. Tämän pohjalta on sitten kehitetty erilaisia testejä, joita on hauska teettää lapsilla ja opiskelijoilla. Siihen hauskuuteen se sitten jääkin: mitään sen kummempaa tieteellistä perustaa kun kyseisillä testeillä ei ole.

  • Preventioparadoksi

    Älä pelästy otsikkoa. Siihen kiteytyy Suomen julkissektorin sääntelyfilosofia. Vaikka tiedetään, että tietty riskiryhmä aiheuttaa merkittävästi useammin tietyn vahingon, muttei kuitenkaan kaikkia vahinkoja, on toimenpiteet ulotettava koko väestöön.

  • Herää, koulu! -pamfletti herättää halun uudistaa koulua

    Opettaja Maarit Korhosen Herää, koulu! -pamfletti on jatkoa Koulun vika? -pamfletille, joka käsitteli asioita, joista koulua syytetään perusteetta; tämänvuotinen taas keskittyy siihen, mikä Korhosen mielestä koulussa on oikeasti pielessä.

06/2014

  • Myytti sähkösyöpöstä laturista – laturin tyhjäkäyntiteho lähes nolla

    ASMO-laturin joukkorahoitus kaatui, mutta onko tyhjäkäyntitehottomassa laturissa edes mitään mieltä? Ainakin se on tervetullut keskustelun herättäjä. Vesa Linja-Aho ruotii myyttejä ja faktoja sähkölaitteiden tyhjäkäyntikulutuksen ympärillä.

  • Söpöjen Ajatusten Valvonta

    Veivasin numeron puhelinkoneeseeni, luuri toisessa kädessä. “Virkailija Lutunen täällä, Söpöjen Ajatusten Valvonnasta, päivää”, lausahdin puhelimeen sihteerin vastattua. “Saisinko jutella työministeri Voimasen kanssa?”

05/2014

09/2014

  • Perusteos peleistä ja pelillisyydestä

    Oppimispelit ja oppimisen pelillistäminen ovat puhuttaneet useita vuosia. Oppiminen pelissä vetää ymmärrettävästi yhteen nuoren alan tutkimustiedon.

08/2014

07/2014

  • Raatokärpäset ja helpot totuudet

    Elina Lepomäki käsittelee tuntojaan ja tunnelmiaan tuoreena kansanedustajana Järki-lehden uudessa juttusarjassa. Ensimmäisessä osassa huomio kiinnittyy muun muassa median viestintään politiikasta ja poliitikkojen viestintään – sekä suurelle yleisölle että eduskunnan sisällä.

  • Oppikirjasta oppiartikkeliin – ratkaisu ketterään oppimateriaalituotantoon?

    Oppiartikkeli olisi siis kuin oppikirja, mutta lyhyempi. Toisin kuin sanomalehti- tai tietosanakirja-artikkeli, se olisi kirjoitettu pedagogiikka edellä. Mallia oppiartikkeliin voisi ottaa hyvästä tiedeartikkelista. Siinä missä oppikirjan kirjoittaa kesässä, voisi oppiartikkelin kirjoittaa viikonlopussa.

  • Agenttitarinoita ja avainsanavalvontaa

    Petteri Järvisen tuorein kirja pikaperehdyttää valtiolliseen verkkovakoiluun ja siltä suojautumiseen. Järvinen onnistuu hankalahkon aiheen popularisoinnissa, mutta kirja jättää joiltain osin parantelun varaa.

04/2014

03/2014

  • Kirjauutuus opastaa vanhan änkyränkin sosiaaliseen mediaan

    Helppolukuinen käsikirja Sano se someksi patistelee ammattilaisia sosiaaliseen mediaan, koska kollegat ja kilpailijat ovat jo siellä.

  • Tarina ehdottomuudesta

    Mies kävelee tietä pitkin. Vasemmalta menee muita ohi, oikealla heitä tulee vastaan. Muut ihmiset liikkuvat omaan tahtiinsa, vaikkakin määrätietoisesti. Mies ei ymmärrä heitä. Hän on valinnut keskitien. Suuntakin on hänellä valittu, mutta oikealta tulevat työntävät häntä eteenpäin, ja vasemmalta häntä työnnetään taaksepäin. Hän ei etene niin nopeasti kuin useimmat muut,…